Eläinlääkärillä taas

Se eläinlääkäri.

Figon kanssa siis lähdettiin ensin. Poika oli hirmureipas koko aamun. Hampaita jouduttiin poistamaan paljon ja pari pitänee poistaa seuraavalla kerralla. Suosittelivat puolen vuoden päästä seuraavaa hammashoitoa. Rauhoite aiheutti pahoinvointia. Sai kipulääkettä, kuulemma pitäisi parissa päivässä suun parantua, jos ei parane tai alkaa tulla jotakin oireita, pitää hakea antibioottikuuri. Pissanäytteessä ei merkkejä tulehduksesta tai kiteistä (paljon siittiöitä kylläkin, on kuulemma aktiivinen mies 😀 ). Näyte oli taas tullut aivan suihkuamalla.

Sitten Friede. Se oksenteli viime yönäkin kovasti. Aamulla oli pirteähkö ja söi vähän ja joi vettä. Saatiin aika varttia vaille yhdeksitoista, jätin siis Figon hoidettavaksi ja hain Frieden kotoa. Sillä välin se oli syönyt pikkuisen lisää, hurisi ja maukui mulle. Olisi ollut vailla lisää ruokaakin… Ja oli löytänyt jostain kauan kadoksissa olleen sinisen hämähäkkinsäkin 😀 Rapsutteli kyllä ohimoaan jonkun verran. Eläinlääkäri totesi, että iho punoittaa ja näyttää allergialta. Tultiin siihen tulokseen, että mahdollisesti se antibioottikuuri teki jotakin, joka nyt saa sen reagoimaan johonkin tällä tavalla. Luultavasti ohimenevää, oli lääkärin tuomio. Saatiin mahansuojalääkettä (neste, ruiskulla, reilua tuntia ennen ruokaa, kahdesta kolmeen kertaan päivässä viitenä päivänä) ja maitohappobakteereja. Antoi pistoksen pahoinvointia ehkäisevää lääkettä. Kuumetta ei voitu mitata, Friede ei suostunut (hänen ylhäisyytensä kissuusarvoa EI alenneta sillä tavalla!). Verinäytettä varten piti rauhoittaa, tai muutoin olisi epäilemättä tullut verta aivan kaikista muista kuin kissasta. Yleisvointi todettiin hyväksi (ilmeisesti yleisvoinniltaan huono kissa ei huuda ja riehu sillä tavalla…) Pieni verenkuva siis otettiin, eikä siinä ollut mitään erikoista.

Nyt molemmat nukkuvat pöhnäänsä pois. Friede mun sylissä ja Figo viime näkemän mukaan saunassa. Se on vaihtanut paikkaa aika usein, eikä selvästikään tykkää nukkua minkään peiton alla. Olkoon saunassa sitten, ilman peittoa. Ei siellä ainakaan vetoista ole, eikä kylmä muutenkaan.

Nyt toivotaan seuraavia asioita:

– Figon suu paranee kunnolla

– Friede ei jatka oksentelua (kaksi yötä riittää kovasti!)

– Frieden kutina pysyy kurissa (raksut ainakin jätän pois nyt, niitä olen epäillyt ennenkin ja epäilen yhä enemmän)

– Lääkkeet menee alas kunnialla (Frieden kyseessä ollen ei ollenkaan niin sanottua)

– Herääminen sujuu molemmilta hyvin (tosin molemmat on jo olleet jalkeilla, vaikkakaan ei tietysti kovin vakaasti…)

– Uusia vaivoja ei tulisi (ihan oikeasti, tämä nykymeno on aivan uskomatonta, kuudesta viikosta yksi ilman vaivoja!)

Seuraavana eläinlääkärivuoroaan odottaa (tässä järjestyksessä)

– Frieden hammaskalusto, hammaskiveä on silläkin ihan riittävästi

– Figon kastrointi (eipä se niitä osasiaan tarvitse, saattaisi vieläpä olla pissijuttujen kannalta hyvä ettei niitä olisi. Onhan se mielessä ollut jo kaaaaauan, mutta kun ongelmia ei ole ollut, niin…)

Viimeksi mainittu saa kuitenkin odottaa aikaansa. Sillä ei ole kiire. Juuri nyt on ollut riesoja ja rasituksia riittämiin! Jos sitten talvella/keväällä. Frieden hammasasiat saattaa olla vielä tälle vuodelle edessä. Riippuen vähän siitä kauanko tämä meidän nykyinen tautikierre vielä jatkuu.

Että sellaista tällä kertaa. Mitähän vielä?

Advertisement

Vaihteeksi…

Viimeyönä kello 02.10

Tuut. Tuut. Tuut.

– Eläinlääkäripäivystys

– No ____ Henna hei. Sellainen juttu, että mulla on tyttökissa, joka alkoi tuossa pari tuntia sitten oksentaa kauheasti. Se oksentaa vartin välein. Nyt näyttää vieläpä siltä, että siellä oksennuksessa on punaistakin…

– Luultavasti on se yökkääminen katkaissut jonkun pienen verisuonen tai ärsyttänyt limakalvoja. Onko sillä ollut tapana oksennella karvapalloja tai muuta?

– Hyvin harvoin. Niin ja se kävi äsken vessalla, kakka on hyvälaatuista kyllä.

– Ei tuo nyt kovin hätätilanteelta kuulosta, mutta millainen sen yleisvointi on? Millaista se oksennus on?

– No vaisu, eihän kukaan ole parhaimmillaan kun oksettaa. Sellaista valkoista vaahtoa se on. Mutta ei se nyt ihan hirveän kipeän oloinen ole kuitenkaan. Pitäisiköhän minun tuoda se näytille vai voiko odottaa aamuun että saa oman lääkärin kiinni?

– Enhän minä voi sanoa, että älä tuo. Mutta ei se hätätilanteelta kovin kuulosta. Haluatko tulla?

– Enhän minä nyt tietysti aivan mielelläni yöllä lähde eläinlääkärille…

– Tehdäänkö sitten niin, että seuraat vielä, soita uudestaan jos menee pahemmaksi. Muuten voi odottaa aamuun.

– Selvä.

Sellainen yö.

Aamulla kello 8.02.

Tuut. Tuut. Tuut.

– Eläinklinikalla

– Se on ____ Henna huomenta. Sellaista että mulla on tyttökissa, joka oksensi yöllä hirveästi. Vartin välein. Sitten se kyllä rauhoittui, mutta aamuviideltä oksensi vielä. Näyttäisi olevan vertakin seassa, on sellaista vaaleanpunaista se.

– Verta ei paljon tarvitse ollakaan, kun se jo näyttää pahalta. Minkä ikäinen kissa? Sisä- vai ulkokissa?

– Juu, ja ei sitä verta varmaan paljon olekaan, mutta niin että huomaa. Viisi ja puoli vuotias sisäkissa.

– Onko verikokeita otettu? Miten vessa-asiat?

– Ei ole ikinä otettu, ei ole tarvinnut. Pissinyt se ei ole nyt yöllä eikä aamulla. Eilen pissi. Vatsa ei ole ollut sekaisin. Niin ja tässä on sekin, että siltä hoidettiin tässä pissatulehdus, viimeinen antibiootti meni sunnuntaiaamuna.

– Kuulostaa aika mystiseltä. Onko se muuten pirteä?

– Ei syönyt aamulla, kiinnostunut se kyllä oli ruuasta jonkun verran, mutta ei siitä syömisestä tullut mitään. Ei kai kenellekään ruoka maistu, jos on vasta oksennettu? Venytteli kyllä aamulla ja kehrätä hurautti mulle. Juuri tämän hetkistä tilannetta en tiedä, kun olen tietystikin töissä…

– Voi sitä kyllä vielä seurata, mutta mietin niitä verikokeita. Tuossa olisi aika 13.45.

Tätä puhelua riitti ja riitti. Lopulta päädyttiin siihen, että seurataan vielä, ja jos ei ala mennä huomiseen mennessä ohi, pitää viedä lääkäriin. Työpäivä meni tulisilla hiilillä. Ehdin taas keksi seitsemän asiaa ja kolme lisäasiaa mitä se voi olla ja mitä mulla voi olla vastassa kotiin tullessa. Hoitaja arveli, että jos siellä olikin hetkellisesti joku karvatuppo, ettei jutut päässeet kulkemaan, varsinkin kun se alkoi rauhoittia sen vessareissun jälkeen. Lisäksi Friede kieltämättä tahkosi taas turkkiaan eilen aika laillakin. Todettiin myös, että paljon enemmän jälkeen käypää olisi, jos se antibioottikuuri vielä olisi päällä, mutta kun ei ole.

Kotiin tullessa ei ollut vastassa kamaluuksia. Friede oli vastassa ja sanoi mau 😀 Lattioilla ei ollut sotkuja, ja pari raksua ja pikkuisen vettä meni alas. On vielä pysynytkin kissan sisäpuolella. Pissi kyllä tuli.

Mutta että mitähän peeveliä tämä nyt sitten oli? Yhtään ainoaa edes etäisesti järkevää syytä (paitsi ehkä tuo mahdollinen karvanakki suolistossa) en vain voi keksiä!

Ja että kauanhan sitä terveyttä riittikin. Ja voi luoja varjelkoon olemasta tarttuvaa, Figon pitäisi olla huomenna priimakunnossa kun on se hammaslääkäri… Tällä menolla me ollaan kohta molempien käyttämiemme eläinlääkäriasemien kanta-asiakkaita…

****

Lisäys seitsemän maissa. Nyt kaveri söi vähän. Saa nähdä miten käy. Mutta tässä on kyllä jotain muutakin, se on taas kutissut kamalasti, ohimokin on punainen. Ja vatsanalunen (joka siis on vielä kalju, kun ei ole ehtinyt kasvaa karvat takaisin sen ultran jälkeen). Pitänee huomenna ottaa puheeksi.

Parempi viikko

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tällä viikolla voimme iloksemme kertoa, että nyt ei ole ollut terveysongelmia. Mun on pitänyt syödä pillereitä vielä, mutta ihminen sanoi, että tänäaamuna oli viimeiset. Hyvä niin!

Muuta tapahtunutta

– Figolle on varattu aika hammaskiven poistoon. On keskiviikkoaamuna kuulemma. Kuulin kun ihminen pyysi aikaa heti aamusta, ”kun se pitää kuitenkin syömättä tuoda, niin ei tarvitsisi kuunnella sitä huutoa kovin pitkään aamulla”. Tämä on huolestuttavaa, jäädäänkö me ilman aamupalaa?!

– Meillä on lämpimiä pattereita täällä. Tietää sitä, että makuuhuoneen patterin päällä on hyvä olla, siinä on verhot edessä ja lämmin patteri. Oikein hyvä paikka kissalle.

– Viime yönä joku kävi meidän oven takana soittamassa ovikelloa. Ei avattu, ei tiedetä kuka se oli ja mitä asiaa sillä olisi ollut. Emme kuitenkaan arvostaneet moista. Meidän yöunia EI saa häiritä!

– Ulkona on tullut talvi. On valkoista ja kylmää. Välillä on vähän käyty parvekkeella, mutta ei siellä kauan voi olla. Palelee.

Sitten vielä pari kuvaa.

Pesuhommat pitää hoitaa huolella!

Sitten vielä yksi. Figo meni eilen piiloon. Yhtään ei tiedetä missä se on. (Siellä verhon takana on mainittu makuuhuoneen lämmin patteri. Figo puolestaan on tai ei ole.).

Sellaista meille. Mitä muille? Muistitteko vaihtaa kellonaikaa?

Sunnuntai

Se olis taas sunnuntai. Ei ihan mennyt tämäkään viikko niin kuin toivottiin… Olikin jo puhe, että eläinlääkärillä käytiin. Ensin kuuntelivat ja sitten käänsivät selälleen! Sitten huristettiin multa mahasta karvat pois ja laitettiin kylmää ainetta mahalle ja hierottiin sitä mahaa sellaisella oudolla koneella. Näkivät kuulemma ettei ole sakkaa tai kiteitä. Sitten tökättiin neulalla mua mahaan! Siitä en kyllä yhtään tykännyt, mutta ei voinut purra ketään tai raapia, kun ei ylettynyt. Hennaan olisi ylettynyt, mutta ei se sen vika ollut, se vaan piti tassuista. Lääkäri oli takapuolella, ja SE oli syyllinen tökkimisiin ja muihin. Piti vain tyytyä murisemaan. Siellä siis todettiin tulehduksen mahdollisuus. Nyt mulle sitten syötetään pillereitä, kaksi aamulla ja kaksi illalla. Ei ne kyllä hyviä ole, jos eivät nyt ihan kamaliakaan, mutta minähän EN suostu ihan helposti pillerihommiin. ENKÄ siihen, että niitä laitettaisiin ruokaan.

Muuta muuta ei nyt olekaan, on oltu muuten kunnossa. Tuossahan sitä tosin on jo riittävästi. Ihminen on kylläkin tullut siihen tulokseen, että nyt on pakko varata aika Figolle hammaskiven poistoon. Arveli varaavansa sen samalla, kun soittaa loppuviikosta ja kysyy pitääkö sen viedä mun pissinäyte sitten antibioottien loputtua tutkittavaksi. Tai jotenkin niin se sitä suunnitteli. Sitä minä vaan, että toivottavasti mua ei sitten taas viedä lääkärille sen takia! Taas kumminkin kääntäisivät mut selälleen siellä!

Niin ja sitten sieltä eläinlääkäriltä saatiin sellainen haihdutin. Feromoneja. Pitäisi rauhoittaa meitä, ettei tulisi stressiä ja siitä johtuvia pissivaivoja. Vähän outo juttu se on, mutta olkoon. Ei se haittaa (etenkään jos sen takia välttyy eläinlääkäriltä).

Siellä se haihduttaa. Outo kapine.

Mutta tänään on ollut hyvä tipupäivä! Paljon tipusia parvekkeella! Tai siis ei montaa ole kerralla ollut, mutta aamupäivällä oli usein yksi tai kaksi tipua. Oli kovasti tähystämistä.

Figo tähystää. Talitiaista. Se on hyvä tuo kiipeilypuun laita, mahtuu piiloon kun on Oikein Huomaamaton Kissa. Samaan aikaan minä tähystin olohuoneen ikkunasta. 

Loppuun vielä yhdet kuvat.

 

 

Että sellaista meillä. Mitä muille kuuluu? Olettehan muut säästyneet eläinlääkäreiltä ja muilta vaivoilta?

 

Hyvää viikonloppua!

Hyvää viikonloppua kaikille!

 

Terveisin

Figo

Eläinlääkärillä taas

No niin, nyt on käyty lääkärillä. Erikoista syytä vain ei vaivaan löytynyt… Todettiin, ettei mitään tulehdukseen viittaavaa ole, sakkaa tai kiteitä ei ollut eikä muutakaan erityisen mainittavaa havaittu. Diagnoosina oli nyt sitten idiopaattinen kystiitti. Sama kuin Figolla, vaikka oireet olikin ihan erilaiset. Figon papereissa kylläkin lukee interstitielli kystiitti, mutta tämä lääkäri laittoi mukaan sellaisen artikkelin, jossa sanottiin, että idiopaattista kystiittiä on aiemmin sanottu interstitielliksi. Ja sitäpaitsi Friedehän on viime aikoina juonut hirmuisesti, tietystikin olen antanut nestettä senkin ruuan mukana kun kerran Figonkin. Ne kuitenkin vaihtavat kuppeja, eikä se Friedekään pelkkää vettä ole tavannut juoda, ei sillekään enempi neste pahaa tee.

Saatiin kipulääkettä annettavaksi tarvittaessa. Lisäksi pyysin sitä Cystaid-ravintolisää, koska tuntuu että ainakin Figolla se jopa auttoi. Figoltakin se jo loppui, mutta nyt alan antaa sitä sillekin uudestaan, on näyttänyt vähän siltä ettei olisi pahitteeksi. Lisäksi sekä lääkäri että eläintenhoitaja suosittelivat lämpimästi Feliway-haihdutinta. Se laitettiin nyt sitten haihduttamaan.

Ultra tuli tosiaankin tehtyä. Varoitin etukäteen, että epäilen vahvasti ettei onnistu. Hoitaja piti takajaloista ja minä etupuolelta, kun lääkäri ultrasi. Friede murisi kyllä koko ajan, muttei paljon muuta siinä kohtaa. Näyte otettiin rakosta neulalla vatsanpeitteiden läpi(!), siinä kaveri alkoi rimpuilla. Neula nyt oli tietysti ohuttakin ohuempi ja pieni näyte saatiin. Bakteeriviljelyn tulokset ilmoitettaan huomenna, jos on tulehdusta. Mitään viitteitä siihen ei kuitenkaan ole.

Kotiin tullessa Friede marssi suoraa pissille. Oli vissiin reppanalla hirmuhätä (no miksei, koko päivän joutunut olemaan pissimättä)! Nyt sitten väsyttää. Mutta ei sentään löytynyt mitään akuuttia ja vakavaa. Jos ajoittaisilla kipulääkkeillä (ja ravintolisällä) selvitään, tilanne on aivan hyvä kuitenkin.

Että sellaista. Mitähän seuraavaksi?

Ja taas…

Tuut tuut tuut

– Eläinklinikalla

– No se on ______ Henna täällä hei. Sellainen juttu, että mulla on tyttökissa, jolla epäilen nyt pissatulehdusta.

– Millaiset oireet?

– Käy vessalla yhtenään eikä sieltä oikein mitään tule. On se tänään pissinyt ihan kunnollisenkin määrän, että se on alkanut tässä iltapäivällä. Sillä oli viime viikon lopulla vastaavaa, mutta silloin yhdistin sen vatsavaivoihin. Nyt ei ole vatsavaivoja ainakaan isommin.

– No tänään ei kyllä enää pääse, mutta huomenna olisi. Tuletteko 14.15?

– Juu, ja se kyllä juo ja halusi raksuja ja on muuten ihan ok. Mutta sitä vain, että onko nyt mitään mitä ensiavuksi voisi tehdä?

– Onko sulla mitään kipulääkettä siellä?

– Jäi vielä vähän tällaista meloxoral-nimistä, kun toisella kissalla oli tässä taannoin ärsytysrakko.

– Hyvä! Anna sitä! Ja sitten olisi hyvä, että sillä olisi rakko täynnä kun tulette. Onko mahdollista saada siltä vessapalvelu pois huomenna?

– No tuota, teen parhaani, mutta…

***

Että sellaista tällä kertaa. Kipulääke on annettu. Toivottavasti tehoaa. Sitä minä vaan, että mitenkähän Friedelle tehdään ultra?! Se ei tule millään tavalla suostumaan siihen, että se käännetään selälleen eläinlääkärillä (ainakin Figolle piti tehdä ultra hereillä, ettei rakko tyhjene rentoutuessa). Sitä näytteenottoa varten se sitten kai pitää rauhoittaa, huomenna lienee siis luvassa taas heräämöjuttuja meillä.

Sunnuntai taas

No niin, on se mennyt tämäkin viikko. Ei kyllä ihan sillä tavalla kuin olisi pitänyt, mutta meni kuitenkin. Torstaihin asti meni hienosti, oli kissahommia, kuten tuota kaappien rapistelua, josta ihminen jo mainitsi. Se on kummallista ettei saa oma-aloitteisesti käydä hakemassa evästä kaapista, vaikka osaisi! Siis helppoahan se ihmisillä on, kun on se pinsettiote. Sitten kun kissa suurella vaivalla saa oven auki, siitä kielletään ja tehdään asia vielä vaikeammaksi! Miksi?! Tämän lisäksi on ollut muita tärkeitä juttuja, kuten painimista (yhtenä kertana Figo oli viimeisen päälle voitolla meidän painissa, musta lähti ihan isoja karvatuppoja! Figosta taas ei lähde karvatuppoja ikinä, sen turkki on vissiin erilainen…) ja nukkumista. Figo on muuten nyt sen pissivaivan jälkeen vähentänyt vaatekaapissa nukkumista ja siirtynyt tuollaiseen pesään mikä meillä on olohuoneen ikkunan alla. Nukkuma-ajat on säilyneet ennallaan.

Sitten se ongelma. (Nyt jos ei halua taas lukea mitä kissasta tulee ulos, sopii lopettaa tähän!)

Onnistuneen alkuviikon jälkeen torstaina tuli ongelmia. Ehkä ruuasta tai jostain, mutta meillä oli molemmilla vatsa kipeä! Piti olla vessalla jatkuvasti, vaikkei oikein mitään olisi tullutkaan. Tai se meni niin, että aina välillä piti käydä yhtenään ja sitten välillä oli tunteja paljon rauhallisempaa. Ruoka ja juoma kuitenkin maistui hyvin, niin että ihmistäkään ei kamalasti huolettanut (Toim. huom. koska päättelin, että tukos se ei ole, koska mikään kissa ei varmasti syö hyvin, juo paljon, nuku rauhassa ja ole muutoin hyvävointinen, jos sillä on tukos suolistossa). Figon osalta tämä asia oli ohi perjantai-iltana ja mun osalta lauantaiaamuna. Lisäksi ihmiselle jäi epäselväksi oliko mulla sen vatsavaivan lisäksi vielä pissitulehduksenkin oireita, mutta minähän en tietysti sitä sille sano! Olisi vienyt eläinlääkärillle kuitenkin, enkä minä halua. Riittävästi oli jo siinäkin, että piti niellä sellaisia pillereitä, Attapektiä nimeltään, siihen vatsajuttuun. Figo ei saanut niitä pillereitä, kun sillä tilanne oli muutoinkin rauhallisempi. Oli mitä oli, eilen ja tänään on oltu jo ihan kunnossa.

(Nyt voi jatkaa lukemista nekin, joita ei kiinnosta mitä kissasta tulee ulos)

No niin, tänään siis on ollut taas tavallinen päivä. Vähän oli tipu-tv-lähetystäkin! Mun piti kertaalleen päästää oikein surkea säksätys, kun tuli tipu taas tuohon räystäälle, enkä päässyt sitä lähempää katsomaan (koska oli ikkuna välissä)! Varpunen se oli.

Tähystystä. Tuolla niitä voi olla.

Samaan aikaan toisaalla:

Meidän kirjahyllyn päälle oli ilmestynyt kissapatsas. Ylpeän näköinen. Tää oli niitä eläviä patsaita, mitä isoissa kaupungeissa kuulemma näkee. Sillä on korkea jalustakin, vaikka sen ei tarvinnut suojautua koirilta. Alunperin se kyllä tähysteli etupihalle. On hirmuisen kätevää kun toinen tarkkailee parvekkeen puoleista pihaa ja toinen parkkipaikkoja. Ei jää mitään huomaamatta!

Sitten sitä alkoi väsyttää tarkkailu ja patsastelu. Mutta komea on naama!

Sellaista meillä. Mitä muille kuuluu? Hyvää alkavaa viikkoa kaikille kavereille!

Kaapissa! (Palveluskunnan ongelma)

Friede on mahdoton. Toissa yönä jouduin nousemaan ekstrateippaamaan ruokakaapin ovet. Viime yönä jouduin poistamaan sen roskakaapista, jossa oli tyhjiä kissanruokapusseja. Molemmat ovet oli teipattu/sidottu kiinni alunperinkin…

Onko muilla ilmennyt vastaavia ongelmia?

 

Sunnuntain kuvat

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Se tosiaan on taas sunnuntai. Tämä viikko ei ole ollut ihan yhtä ikävä kuin edellinen, mutta ei tämä nyt aivan uomissaan ole vieläkään ollut tämä meidän elo. Mutta varsinaisesti ne jutut kerrotaan lopuksi, että ne, joita ei huvita lukea kissoista ulos tulevista asioista, voi lopettaa ennen sitä. Varsinaisesti asiana on viikset. Ja Figo, mutta viikset liittyy siihenkin. Nimittäin, meiltä kissoiltahan aina joskus irtoaa viiksikarva. Ja irronneet viikset on hyviä leluja. Perjantai-iltana oli taas irronnut yksi ja Figo riemastutti koko perhettä innostumalla leikkimään.

 

 

Mitä tuijotat?

Viikset on aika verraton osa kissaa, kuten tiedetään.

Tämän lisäksi sama poika innostui viime yönä mun kanssa kissaraveihin. Edellisestä kerrasta onkin aikaa! Oli hauskaa. Aamulla sitten vähän tiirailtiin, jos olisi tipuja ollut näkyvillä. Ei ollut, eikä sinne ulos varsinaisesti viitsinyt mennä, kun oli niin kylmä.

Onko tipuja? Ei oo yhtään 😦

No niin, se niistä. Nyt seuraa terveysasiaa (ja eritejuttuja).

Ensinnäkin, Figo on reipastunut kovasti viikon aikana. Se nyt tietysti on selvää, kun se kerran leikkikin jo mun kanssa. Ja ihmisenkin kanssa. Pissihomma hoituu hyvin. Sitävastoin perjantaiaamuna se oksensi ja oli kipeän oloinen ja ihminen soitti eläinlääkärille. Eivät kuitenkaan lähteneet vastaanotolle, vaan piti seurata asiaa. Illaksi se piristyikin (ja siis leikki viiksellä). Lisäksi oli sanottu, että anaalirauhaset saattaisi olla syytä tyhjentää ja antoivat ohjeita. Siispä ihminen, kurja ihminen, otti ja puristeli Figo-paran takamusta! Minä katsoin siinä vieressä eikä näyttänyt yhtään kivalta! Kuulemma ainakin toiselta puolelta onnistuikin, toisesta ei ole varmaa. Figo ei kuitenkaan ole pitkävihainen, onneksi. Minä olisin ehkä tuollaisesta suuttunut! Ja vielä kaiken huipuksi nyt viikonloppuna uhkailtiin parafiiniöljyllä, etenkin Figoa, mutta vähän muakin! Ei kuitenkaan toteutettu uhkauksia, koska tänään sitten senkin puolen hommat hoitui laadukkaasti.

Vaikka tuossa nyt oli jo vastusta ja vaikeutta yhden viikon osaksi aivan riittämiin, tämä viikko on sittenkin ollut vähemmän stressaava kuin se edellinen. Jatkuisi tämä kehitys nyt tällaisena, alkaa riittää jo!

Että sellaista meillä. Mitä muille kuuluu? Oletteko olleet kissoiksi?