Nyt on kuulkaa niin, että meillä on käynyt viime yönä Leijona oven takana! Naukulan lähettyvillä on tiettävästi silloin tällöin tavattu leijonan jälkiä. Tämä meidän ovella käynyt yksilö ei voi olla sama, koska matka on liian pitkä leijonillekin, mutta joku kumminkin oli käynyt!
Leijonan jälkiä meidän kynnyksellä!
Mitäs jos se olisi tullut meille? Onneksi oli ovi lukossa ja me oltiin sisällä! Ei meidän reviirille voi tulla vieraita leijonia!
Hyvää sunnuntaita kaikille!
Nyt kun meillä ei taaskaan ole mitään kerrottavaa, niin puhutaan sitten tassuista. Niistä on puhuttu monesti ennenkin. Tassuthan ovat, kuten tiedetään, hyvin ihastuttava osa kissaa. Niillä tassutellaan, pestään kasvoja ja niitä tarvitaan pyydystystöissä ja ruokailussa. Nykyään Figo mm. siirtelee etutassullaan ruokaa kupissaan parempaan paikkaan, jos sattuu olemaan viimeiset palat hankalasti kupin laitaa vasten.
Aiemmin meillä on myös todettu, että Figo on vasenkäpäläinen ja minä taas olen oikeakäpäläinen. Läpsäytykset, raksun etsinnät ja muut tehdään (tai tehtäisiin, nyt ei ole aikoihin noiden erikoisruokajuttujen takia tehty) eri käpälällä.
Figon takatassu. Hyvä tassu! Tällä tassulla on ikää noin 4,5 vuotta. Sillä on tassuteltu jo aika paljon.
Myös Kahden naisen loukussa -blogissa käsiteltiin tassujuttuja myös. Siellä oli niin söpöjä tassuja niin söpöillä tyypeillä, että ihminen rupesi itkemään:
Noin kahden viikon ikäisen Maine Coonin käpälät. Näillä tassuttelua vasta harjoitellaan! Kuva lainattu mainitusta blogista.
Koska kissantassut todellakin ovat hurmaavat, ihmiset (niin rajoitteisia kuin ovatkin), ovat nimenneet jopa kasvin niiden mukaan. Miukun tassukirja kertoo:
Kissankäpälä on matala, ruohovartinen monivuotinen asterikasvi. Suomessa kissankäpälien (Antennaria) sukuun kuuluu kuusi kasvia. Ahokissankäpälä (Antennaria dioica) kasvaa kaikkialla Suomessa. Muut Suomen kissankäpälät ovat tunturikasveja. Niihin kuuluvat tunturikissankäpälä (A. alpina), kaljukissankäpälä (A. porsildii), rauhoitettu isokissankäpälä (A villifera, myös A. carpatica ja A. lanata), kansainvälisesti uhanalainen ruijankissankäpälä (A. nordhageniana) ja harmaakissankäpälä (A. canescens).
Ahokissankäpälä
Muistakaa huolehtia kauniista käpälistänne!
Hyvää sunnuntaita kaikille!
Tänään ei ole paljon muuta kerrottavaa kuin Sana Pyhäpäiväksi. Muutoin viikko meni aikalailla kuten kuuluu, mitä nyt keskiviikkona ihminen oli jossain ja tuli kotiin tavallista myöhemmin. Siitäkin kuitenkin selvittiin. Niin ja nyt viikonloppuna meillä oli vieras, mutta se oli vaaraton (vaikka ne meidän miesihmisen kanssa olivatkin eilen illan pois ja rymsteerasivat kotiin vasta melkein aamulla). Henna kuitenkin käyttäytyi kuten kuuluu, ei rymsteerannut eikä mennyt minnekään ja näin ollen ruokahuolto ja muut tärkeät asiat toimi hyvin.
Erityisen hyvänä asiana mainittakoon, että tänään paistoi vähän aurinko.
Jokohan kohta kissat alkavat saada aurinkoenergiaa taas? Alkaa olla jo tarve!
***
Mutta sitten se Sana pyhäpäiväksi.
Kissoihin liittyy alkuliite Ailur- tai Aelur-. (Sukupuuta esim. tästä.) Se tulee muinaiskreikan kissaa tarkoittavasta sanasta ailouros. Siinä on itseasiassa kaksi sanaa, ja se tarkoittaa kirjaimellisesti ”häntää joka menee suuntaan ja toiseen”. Jälkimmäinen sana ouros tarkoittaa häntää ja ensimmäinen sana on johdettu sanasta aiolos, joka tarkoittaa ”mennä ensin yhteen, sitten toiseen suuntaan”.
Suuntaan ja toiseen menevä häntä.
Sellaista meillä. Mitä muille kuuluu?
Jos taas viikon viralliset. Lyhyesti, kun ei ole oikein kerrottavaa. Tällä viikolla on keskitytty perusasioihin, ralleihin, lepäämiseen ja ruokaan. Hyviä ralleja on ollutkin! Ihminen on välillä joutunut siirtymään, ettei ole jäänyt alle. Tänä syksynä meidän ralleihin on tullut myös äänitehosteita lisää. Multa tuppaa päästä aika rumia sanoja, jos Figo pääsee niskan päälle… Ihan vahingossa, enhän minä nyt tahalleen kiroile! Sitten jos ei ole keskenämme nujuttu, on leikitty muuten. Mulla on mun hämähäkki ja Figolla se pallo. Se poika juoksee aivan täysiä sen pallon kanssa!
Juoksemiseen liittyy tavallansa myös kuva.
Triolassa oltiin valvottu lottoarvontaa, että varmasti tuli tehtyä sääntöjen mukaan. Minä taas katsoin jalkapalloa. Muutamaa pelaajaa piti tassulla muistuttaa, mutta ei sen kummempaa.
Välillä täytyy levätä. Sitten taas pääsee juoksemaan kovaa!
Jalkoihin liittyy myös tämän viikon Sana Pyhäpäiväksi
”Nelijalkaisista eläimistä vain kamelit, kirahvit ja kissat eivät liikuta kävellessään vasemman- ja oikeanpuoleisia jalkoja vuorotellen. Kissan käpälät koskettavat maata seuraavassa järjestyksessä: vasen etukäpälä, vasen takakäpälä, oikea etukäpälä, oikea takakäpälä. Kun kissa kävelee rauhallisesti tämä kuvio toteutuu pehmeästi ja rytmisesti – se voi ihmisistä näyttää puoliaskelilta, mutta useimmiten maassa on useampi kuin yksi käpälä samanaikaisesti. Liikkeessä ei näy minkäänlaista kömpelyyttä, eikä kissa keinahtele puolelta toiselle niin kuin voisi kuvitella”.
Olettekos koskaan tulleet katsoneeksi missä järjestyksessä kissan käpälät osuu maahan kun se kävelee?
Mitä muille kuuluu? Onko oltu kissoiksi?
Se on sitten sunnuntai. Hyvää loppiaista kaikille! Tällä viikolla on seuraavaa:
– Figo sai muutamana päivänä kipulääkettä, kun se rupesi taas pihistelemään pissimisen kanssa. Ja syömisen kanssa myös, ja siten myös juomisen, koska se saa nestettä lähinnä vain ruuan mukana. Neljän päivän kipulääkekuuri teki tehtävänsä ja nyt poika on kunnossa. Tähän saattaa liittyä se, että meiltä loppui Feliway-haihduttimesta aine ja vasta uudenvuoden aattona saatiin lisää, melkein viikko oltiin ilman. Tuo ongelma nimittäin alkoi muutaman päivän Feliwayn loppumisen jälkeen. Tai sitten se ei vaikuttanut, ei voida tietää.
– Kunnossa olemiseen liittyen viikolla yhtenä yönä se Figo haki eteisestä sormikkaat itselleen leluksi. Ihminen heräsi omituiseen ääneen, mutta ei viitsinyt nousta, kun ei kuulostanut vaaralliselta. Aamulla totesi, että sormikkaat on sängyn päädyssä. Ehjänä vieläpä, eikä rikottuna! Kiltti poika se Figo!
– Toissailtana meidän sängyssä oli hiiri. Ei oikea hiiri kuitenkaan, niitä meillä ei ole. Ei tiedetä miten se sinne oli joutunut.
– Figon on taas kiinnostunut vesikupinkaadosta. Mutta ei vesikupista juomisesta, siksi sen ruokaan pitää laittaa paljon vettä.
Noiden lisäksi on tavalliset hommat. Mutta kun yleensä meistä on täällä vain sellaisia nukkumiskuvia tai muita rauhallisia, niin nyt laitetaan muuta. (Toim. huom. ne on suttuisia ja epätarkkoja, mutta kun…)
Figon joululahjapallo. Sellainen kuminen, missä on nystyröitä. Sen ilme oli hassu, kun tuo pallo (nystyröineen) koski ensimmäisen kerran sen tassuun. Se hämmentyi ja alkoi ravistella vimmatusti! Mutta toipui sitten kyllä ja kuten havaitaan, nyt ne on jo kavereita.
Sitten pari vaanimiskuvaa. Mulla on Punainen Hämähäkki työn alla! Se on sitten hyvä hämähäkki (se oli siinä aiemmin mainitussa joululahjassa)!
Siellä on mun hämähäkki, ihana hämähäkki, kohta tulee saalista…
Että sellaista tällä kertaa. Lopuksi pitää tietysti muistaa huoltaa turkki, sitä menee tuollaisessa saalistustyössä aivan likaiseksi!
Miten muiden vuodet on alkaneet? Olettehan muistaneet olla kissoiksi?
***
Sitten vielä Sana Pyhäpäiväksi Miukun tassukirjasta.
”Kissalle riittää vain kuudesosa siitä valosta, jonka ihminen tarvitsee pystyäkseen liikkumaan turvallisesti. — Kolikon toinen puoli on, että päivänvalossa kissa erottaa kehnohkosti värejä. Kokeiden mukaan kissat erottavat jotenkuten violetin, sinisen, vihreän ja keltaisen sävyjä, mutta muut värit näyttävät harmailta.”
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Meillä vuosi vaihtui rauhallisesti. Pihalla kyllä paukkui, mutta ei niin paljon kuin siellä, missä ennen asuttiin. Tai siis paukkui kauempana ja se räiske alkoi vasta luvalliseen aikaan ja loppui kohta puolen yön jälkeen.
Figo katseli ikkunasta välähtelyä. Reipas poika!
Sitten toinen juttu. Me saatiin joululahjaksi sellainen Miukun tassukirja kaikenkarvaisista kissoista. Siinä on kaikenlaisia lyhyitä tietoja ja asioita kissoihin liittyen. On tietoa-tietoa ja sitten on erilaisia kissoihin liittyviä sanoja ja niiden alkuperää, kissojen mukaan nimettyjen asioiden historiaa ja muuta. Aika hauskojakin! Toiset jutut on melkein koko sivun mittaisia, jotkut vain lauseen tai parin mittaisia.
Siitä aloitamme näin uuden vuoden kunniaksi ottamaan pyhäpäivinä jonkun pienen asian tänne. Yleensä siis sunnuntaina, mutta ei pakosti joka viikko. Nyt on myös pyhäpäivä, niin että aloitetaan tänään.
”Suuret villikissat kehräävät ani harvoin, ja silloinkin vain lyhyen aikaa; kesykissa voi sen sijaan kehrätä tauotta tuntikaupalla, jos sitä vain huvittaa. Keskimääräisen kehräyksen taajuus on 26 kierrosta sekunnissa (kuuleman mukaan sama kuin joutokäynnillä olevan dieselmoottorin).”
Miten muiden vuodenvaihde meni? Oliko rauhallista vai pelottiko?
Frieden valtakunta 
