Frieden valtakunta

helmikuu 25, 2014

Prenikka! Ja juttua eläintensuojelusta.

Filed under: Haasteet ja plakaatit, Ilmoitusluonteinen asia, Palveluskunta — Friede @ 10:25 am

Me saatiin Triolta ja Nilssonilta ja heidän ihmiseltään Tarulta tunnustusta ja prenikkaa! Kiitos tuhannesti!  Prenikka näyttää tältä:

Kissatädit on ottaneet siihen teemaksi eläintensuojelun, joka on kiistatta mitä tärkein asia. Annetaan meidän palvelijan kertoa tästä jutusta nyt, kun sillä tuntuu olevan sanottavaa.

Palveluskunta jorisee:

Ensinnäkin kiitos minunkin puolesta! Tosiaan tämä tunnustus annettiin sellaisella saatteella, että eläintensuojelu on muutakin kuin kodittomien auttamista. Meillähän ei asu yhtäkään entistä koditonta, mutta se ei tarkoita etteikö eläinsuojeluasiat olisi meidänkin juttu. Kuten Taru sanoi palkintoa ojentaessaan, kissa kuin kissa tarvitsee hyvää hoitoa, ja eläinsuojelua on myös jokapäiväinen hyvinvoinnista huolehtiminen. Siis se, että omat kissat hoidetaan niin kuin kuuluu. Samaan aikaan toisaalla, Harmaan zihminen hämmästeli rotukissapaljoutta Hesyn listoilla. Syksyllä jouduttiin myös lukemaan siitä yhdestä simskujutusta, josta en pysty tähän sen enempää sanomaan, ja sen jälkeenkin on nähty muutamia järkyttäviä uutisia. Ja sitten vielä nähtiin juttu eksoottisista lemmikeistä.

Käsitelläänpä siis kuviota vähän. Mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta kenenkään muun kantoja. En myöskään ole asiantuntija, vaan tämä on mustatuntuuta alusta loppuun. Järki-ihmisille asia on itsestään selvää. Järki-ihminen pitää lemmikistään huolen, oli se sitten ihan minkälainen tahansa ja riippumatta siitä mitä siitä on maksettu vai oliko vallan ilmainen. Tässä puhun pääosin kissoista, mutta sama koskee mitä tahansa eläintä. Omat lukijat tietää nämä jutut, mutta googlaajien sopii olla nyt tarkkana! Pyydän myös anteeksi kilometrin pituista tekstiä ja yleistä saarnaamista.

Kissojen kohtelu

Kaikki tietävät, että sekä maatiaiskissojen, että rotukissojen kohtelussa on ongelmia. Maatiaiskissoja hylätään helpommin, ainakin osaksi siksi, että niitä saa ilmaiseksi ja ilmaista pidetään arvottomana. Rotukissoista taas maksetaan sileitä seteleitä, josta seuraa toisinaan toisenlaista ahneutta. On liian paljon lisäksi ihmisiä, jotka eivät osaa tai eivät välitä huolehtia muista kuin itsestään.

Molemmissa tapauksissa ongelmassa on kaksi osapuolta. Toinen on se, joka pentuja luovuttaa. Jokainen ihminen ei ole sopiva pitämään eläintä, ja luovuttajan vastuulla on päättää, kenelle elävä olento luovutetaan ja kieltäytyä tarvittaessa. Toinen osapuoli on se henkilö, joka on ottamassa kissan. Niin kauan, kun menekkiä ilmaisille kissanpennuille on ja kissoja ei leikata, pentuja tulee. Niin kauan, kun ihmiset ostavat rotukissoja netistä, näkemättä emoa, näkemättä kasvuolosuhteita, epäilyttävän halvalla ja ilman papereita, pentujen tuotto epämääräisissä oloissa ei lopu. Jos on kysyntää, on myös tarjontaa.

Rotukissojen kasvatusta syytetään aika usein siitä, että siitä seuraa automaattisesti pentutehtailua. Ei seuraa automaattisesti, jos pennut rekisteröidään ja hoidetaan oikein, vaan pentutehtailua seuraa ahneudesta. Jos pentu on rekisteröity, eläinlääkärin tarkastama, rokotettu, tunnistusmerkitty ja se on luovutettaessa vähintään 12 viikon ikäinen, ei kovin suuria ongelmia pitäisi olla. Kasvattajalla, joka aikoo saada pentunsa rekisteröityä, täytyy olla tietyt asiat hoidettuna ja ellei ole, pentuja ei rekisteröidä. Voi myös miettiä, miksi rekisteröintiä ei tehtäisi, jos asiat ovat kunnossa ja se on mahdollista? Jos se ei ole mahdollista, ja kyseessä on rotukissa, miksi se ei ole mahdollista?

Jos kissan luovuttaja (oli sitten kyseessä rotu- tai maatiaiskissa) on hoitanut rokotus- ja eläinlääkäriasiat ym. kuntoon, vaivaa on jo nähty pentujen hyvinvoinnin eteen sen verran paljon, että häntä luultavasti kiinnostaa kissan hyvinvointi tulevaisuudessakin, ja käytössä on jonkinlainen seula siihen, kenelle pentuja luovutetaan. Toisaalta kustannuksia peittämään ehkä halutaan myös maatiaiskissasta korvaus, jolloin ostaja on sellainen, joka on valmis maksamaan. Ihminen yleensä pitää parempaa huolta sellaisesta, josta on maksanut. Ei aina, mutta usein.

Asian ydin on se, että jos vain yksi ihminen yrittäisi antaa pentuja mihin tahansa kotiin tai hoitaisi itse asiansa huonosti, mitään ongelmaa ei olisi. ONGELMA seuraa siitä, että näitä huonosti asiansa hoitavia ihmisiä on paljon, ja he keräytyvät yhteen. Tähän voi vaikuttaa jokainen: jos otat kissan, katso keneltä sen otat. Jos luovutat kissan, katso kenelle sen luovutat. Jos se ei ehkä ongelmaa poistakaan, se ei varmasti tilannetta pahenna!

Ennakoimattomat tilanteet versus typeryys

Perusperiaate on helppo, ja mainittu täälläkin aiemmin: jos otat lemmikin, hoidat sen kunnolla. Jos et voi, etsit jonkun joka voi. Jos tarjokkaat kodit ovat epämääräisiä tai epäilyttää, että eläin olisi taas pian uutta kotia etsimässä, tai kissan hoito on erityisen vaativaa (perussairaus tms. erikoistapaus), on syytä miettiä tarkkaan mitä tehdä. Kukaan ei halua kiertolaiseksi. Aina edes eutanasia ei ole huono vaihtoehto, mutta liian helposti ei pidä luovuttaa.

Joskus lemmikistä täytyy luopua siksi, että tulee allergia, sairaus tai muu ennakoimaton tilanne. Näitä sattuu, eikä niille voi mitään.  Kenenkään ei tietenkään pidä lemmikin takia hankkia itselleen sairauksia, syviä talousvaikeuksia tai muita pahoja ongelmia. Lemmikin pitää olla ihmiselleen pääasiassa iloinen asia ja lemmikistä pitää myös osata luopua ajoissa. Jos pitovaikeuksia tulee, eikä omassa lähipiirissä ole sopivaa auttajaa, eläinsuojeluyhdistykset ja eläintalot on oivia paikkoja. Rotukissojen tapauksessa myös rotuyhdistyksillä on yleensä jonkinlainen uuden kodin etsintäpalvelu, samoin kuin kasvattajalla voi olla tiedossa joku, joka etsii juuri aikuista kissaa. Näissä rotuyhdistysten kodinetsinnässä on tosin usein viive, jonka aikana kissa asuu nykyisessä kodissaan, joten kiireellisissä tapauksissa ne eivät ehkä toimi. 

Toisinaan taas iskee idiotismi ja erilaiset tekosyyt. Nämä ovat niitä tapauksia, joissa ei ole lainkaan mietitty etukäteen huomista pitemmälle, on otettu lemmikki ja sitten huomattu ettei se nyt ollutkaan kiva. Lemmikkiä ei voi jättää syrjään jos alkaakin kyllästyttää tai se ei sovi sisustukseen. Ei vain voi. Jos lemmikkiä ottaessa oletuksena on, että sen voi antaa pois, kun ei enää viitsikään, oikea ostospaikka on lelukauppa. Nämä tapaukset surettavat ehkä eniten siksi, koska syynä on puhdas välinpitämättömyys, ajattelemattomuus ja se, että näkyvyyttä omaa napaa pitemmälle ei ole. 

Elävä olento vaatii asioita, ja ihmisen pitää olla edes jollain tasolla selvillä mitä se vaatii. On kerta kaikkiaan käsitettävä, että elävästä olennosta huolehtiminen on aina jossain määrin vaativaa, ja mitä eksoottisempi ja erikoisempi lemmikki on, sitä vaikeampaa se on. Jokaisen lemmikistä haaveilevan pitää etukäteen ottaa selville mitä kyseinen laji tarvitsee. Perusasiat saa selville opaskirjoista, sen jälkeen perushoito käy kyllä maalaisjärkeä käyttävältä ihmiseltä. Erikoistilanteita taas tulee vastaan aina, mutta jos perusasiat ovat kunnossa, on erikoistilanteista selviytymiseen huomattavasti enemmän mahdollisuuksia. Siinä ei ole mitään vikaa, että lemmikkinä on jokin erikoinen eläin, kunhan niitä pidetään oikeista syistä. Jos tietoa ei ole saatavana, ihmisellä täytyy olla kärsivällisyyttä, intoa, viisautta ja todellista kiinnostusta selvittää asioita. Tällaiset aidosti kiinnostuneet ihmiset ovat tuottaneet paljon tietoa monista asioista, ja ilman heidänlaisiaan ihmisiä kissoistakaan ei tiedettäisi niin paljon kuin nykyään tiedetään. Liian helposti erikoisia eläimiä ottavat kuitenkin ne, jotka eivät itse asiassa ole kiinnostuneita muusta kuin oman itsensä ylentämisestä ja ihailun keräämisestä. Samantyyppiset henkilöt ottavat myös tuttuja lemmikkejä samoista, kurjista syistä ja ajattelematta. Se on tuomittavaa ja väärin.

Kissa on tuttu lemmikki ja sitä pidetään helppona ja halpana. Se kuitenkaan ei ole ihan niin helppo ja halpa lemmikki kuin yleensä luullaan. Tai on se helppo ja halpa lemmikki, kunhan pysyy terveenä. Valitettavasti yksikään eläin maailman historiassa ei varmastikaan ole elänyt koko elämäänsä terveenä. Toki sairaskin kissa on halvempi ja helpompi eläin kuin vaikkapa hevonen (tervekään hevonen), mutta omat vaatimuksensa on kissanpidossakin, ja niistä vaatimuksista täytyy olla edes jollakin tasolla selvillä tai kiinnostunut selvittämään ne.

Asenteet ja ennakkoluulot

Ihmisten mielestä kissa on edelleenkin se otus, joka asuu navetan suunnalla, tekee pennut minne tekee ja syö hiiriä. Kun se katoaa jonnekin, tilalle tulee uusi. Se on syy, miksi eläinsuojeluyhdistysten tilat ovat kissoja täynnä. Kissan arvostus ei ole läheskään sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Rotukissan ottaja saa mitä luultavimmin kuunnella irvailua siitä, miten paljon rahaa KISSASTA pitää maksaa. Toisaalta jokavuotinen kesäkissaongelma osoittaa varsin selvästi, että kissoja pidetään edelleen esineinä. Tai luullaan niiden pärjäävän. Kaiken sen tiedotuksen ja kampanjoinnin jälkeen on  kuitenkin hankala uskoa, että kyse olisi ainoastaan tietämättömyydestä. On vaikea uskoa, että niin suuri joukko ihmisiä ei todellakaan tiedä, ettei kissa selviä luonnossa talvella. Jos ei ole kyse tietämättömyydestä, on oltava kyse piittaamattomuudesta. Tietämättömyyttä voidaan hoitaa, piittaamattomuutta valitettavasti ei. Piittaamattomuus myös periytyy vahvemmin kuin tietämättömyys, joten tilanne on vakava. 

Toinen kummallinen tilanne on se, että kerrotaan ”*sen-ja-sen-rotuisesta* kissasta, joka oli sitä-ja-tätä. Tai ei se ihan puhdasrotuinen ollut, mutta...” Jos kissa ”ei ole ihan puhdasrotuinen” se on maatiaiskissa! Tuollainen väkinäinen rotuun pakottaminen on loukkaus nimenomaan MAATIAISKISSOJA kohtaan. Ei rotukissoja, vaan tavallisia, kotoisia maatiaiskissoja kohtaan. Kissa on täydellinen juuri sellaisena kuin se on. Ei sen arvoa tarvitse yrittää nostattaa millään rodulla! Tähän liittyy myös aiemmin mainittu pentuasia: tällä tavalla pennusta yritetään saada parempaa hintaa. Niin kauan, kun tällaisille on kysyntää ja niistä maksetaan suurempia summia, pentujen tehtailu ei lopu! Tässäkin asiassa kuvio on hyvin yksinkertainen. Jos kissalla ei ole rekisterikirjaa, sitä ei saa ”mainostaa” rotukissana. Rotukissalla on rekisterikirja. Maatiaiskissalla ei ole, ja jos rekisterikirjaa ei ole, kyseessä ei ole rotukissa. Kissan arvoon rekisterikirja vaikuttaa vain ostohetkellä ja vakuutuslaskussa. Ei muulloin. Jos rotu tai sen puuttuminen vaikuttaa arkielämän arvoon tai arvostukseen, kissa on otettu väärästä syystä. Sama koskee mitä tahansa lemmikkieläintä.

Kuka on vastuussa? Mitä pitää tehdä?

Vastuussa ovat seuraavat henkilöt:

Kissaa ottamista suunnitteleva: Jokaisen täytyy harkita, harkita toisen kerran ja vielä kolmannenkin kerran lemmikin ottamista. On selvitettävä perusasiat eläimen hoitoon liittyen ja mietittävä asioita myös pitkällä aikavälillä. Onko tarjota mitä vaaditaan? Onko vielä vuosien päästäkin?

Kissan luovuttava henkilö: Kaikille ei pidä antaa kissaa. Jos kysyjä on epäilyttävä, on aivan hyväksyttävää kieltäytyä. ”Kyllä se sen kissan muualta saa kuitenkin” ei ole mikään puolustus, koska sillä tavalla ajatteleva nimenomaan on se, joka tärvelee muiden yritykset. Toivoa myös sopii, ettei epäilyttävien tyyppien kärsivällisyys riitä kovin pitkälliseen lemmikin etsintään, vaan siirtävät kiinnostuksensa muualle. Jos tämän lisäksi luovutettavat kissat on asiallisesti hoidettu ja rokotettu (aikuiset myös leikattu/kastroitu, ellei kyseessä ole jalostukseen käytettävä kissa) ja niistä pyydetään sopivaa korvausta, tulevia ongelmia pitäisi olla vähemmän. Jotkut kissoja luovuttavat myös lupaavat tarvittaessa auttaa etsimään uuden kodin heiltä otetulle kissalle, tai lupaavat ottaa kissan takaisin pitovaikeuksien sattuessa. Velvollisuutta tehdä niin ei tietenkään ole, eikä kissan ottajan ole mikään pakko toimia tämän toivomuksen mukaan, mutta hyvä tapa se on. Jos joku yrittää auttaa, miksei apua otettaisi vastaan?

Kissan ostaja, tuleva kissanpalvelija: Niin kauan kun pentuja hankitaan epäilyttävistä oloista, sellaisten pentujen tuotto ei lopu. ”Että ne pääsisivät sieltä pois” on hyvin huono perustelu, koska se johtaa yhä uusiin vastaaviin pentueisiin. Tämä koskee sekä rotu- että maatiaiskissoja. Sellaisista tapauksista, kuten muistakin epäilyttävistä eläinasioista, ilmoitetaan paikalliselle eläinlääkärille tai poliisille. Jos rotukissoja myydään epäilyttävän halvalla, on syytä kysyä miksi niin tehdään. Rekisteröimätöntä rotukissaa ei pidä ostaa. Mitä enemmän tietoa kissan ja mahdollisesti myös sen emon terveydentilasta saat, sitä parempi.

Jokainen meistä: Tärkeintä on se, että jokainen pitää oman pesänsä puhtaana! Jos jokainen hoitaa oman osuutensa, ei erillisiä eläinsuojeluasioita tarvittaisi kuin ennakoimattomissa tilanteissa, kriiseissä ja katastrofeissa. Niiden kanssa kyllä pärjää, mutta puhtaan idiotismin ja itsekkyyden kanssa ei. Muista myös, että mitä enemmän yrität säästää terveydenhoidossa ja hyvinvoinnissa, sitä suuremman laskun lopulta saat. Pidä myös silmät ja korvat auki, ja tee ilmoitus viranomaisille, jos epäilyttää.

Koska kuitenkin tilanne on se, että hommia ei hoideta kunnolla alusta asti, eläinsuojat ovat täynnä kodittomia. Mm. Taru listasi asioita, mitä kodittomien kissojen hyväksi voit tehdä. Huomaatte, että aika paljon voi tehdä ilman suurta rasitusta, ihan siinä sivussa!

Pitäkää hyvää huolta toisistanne! Sillä tavalla asiat selviää!

***

Lisäys myöhemmin: OHO!! Unohtui vallan sanoa, että me ei erityisesti jaeta tätä nyt eteenpäin, koska meidän mielestä maailman parhaat blogit on listattu aakkosjärjestyksessä tuossa sivupalkissa otsikon ”kissakavereita (ja koira-)” alla. Jokainen teistä ansaitsee sen!

Mainokset

28 kommenttia »

  1. Oikeaan osoitteeseen on prenikka mennyt! Olipa painavaa asiaa! Ihan täysi kymppi sinulle tästä kirjoituksesta! Olen niiiiin samaa mieltä niin kuin tietysti jokainen järkeään käyttävä ihminen on!

    kommentti Kirjoittanut mama — helmikuu 25, 2014 @ 11:42 am

    • Niin, ei se ole mitään alkemiaa eikä tähtitiedettä. Ihan tavallisella arkijärjellä pärjää, kunhan sitä vaivautuu käyttämään!
      Oli muuten raskas kirjoitettava myös tämä 😀

      kommentti Kirjoittanut Henna, Friede ja Figo — helmikuu 25, 2014 @ 11:52 am


  2. Prenikan arvon mukainen tärkeä ja hieno kirjoitus! Samaa mieltä, aina voi auttaa, ja siinäkin lähdetään kotoa liikkeelle – hoidetaan omat lemmikit niin kuin asiaan kuuluu.
    Pusut F&F:lle. Eikö se Figon elämä nyt olekin oikein laadukasta, vaikka pientä pelottavaa hienosäätöä tehtiin siellä takapäässä 😉

    kommentti Kirjoittanut Saila — helmikuu 25, 2014 @ 11:45 am

    • Figo on tyytyväinen hienosäätöönsä 😉 Se on käynyt jotenkin rennommaksi, ei ole niin huolestuneen oloinen! Hyvät säädöt!
      Pusut toimitetaan perille, ja lähetetään vastaavasti pusut Mustille ja Ransulle!

      kommentti Kirjoittanut Henna, Friede ja Figo — helmikuu 25, 2014 @ 11:54 am

  3. Kyllä, oikein hyvin aseteltu sanat ja asiat.

    kommentti Kirjoittanut Zepa — helmikuu 25, 2014 @ 11:48 am

  4. Asiaa! Erittäin hyvä kirjoitus. T. Mamma ja Porvoon Eläinsuojeluyhdistyksen ent. jäsen

    kommentti Kirjoittanut Mamma N — helmikuu 25, 2014 @ 12:34 pm

  5. Erinomainen kirjoitus, täyttä asiaa!
    Hyvä, että Figosta on tullut rennompi hienosäädön jälkeen:)

    kommentti Kirjoittanut Minni — helmikuu 25, 2014 @ 3:58 pm

  6. Onnittelut prenikasta ja oikein hyvä kirjoitus! Kunpa nämä ongelmia aiheuttavat ihmiset vielä lukisivat tämän tekstin.
    Täällä ”meidän maaseudulla” eläinsuojeluyhdistys tekee hyvää työtä esim. järjestämällä kastrointi-iltoja kolleille ja osan kuluista jopa maksaa eläinsuojeluyhdistys. Siltikin välillä tuntuu, että kissat pitäisi hakea sieltä navetan kulmalta (ikään kuin tuo em. avitus ei riittäisi).
    Minusta nykyaikana, kun eläimiä liiaksi inhimillistetään (ja monella ei ole ollut aikaisempaa kontaktia eläimiin) -niin niiltä odotetaan aivan liikoja, ikään kuin se ei olisi tarpeeksi hyvä juuri omanlaisena, lajityypillisenä eläimenä.

    kommentti Kirjoittanut AnnaS — helmikuu 25, 2014 @ 7:24 pm

    • Niinhän se vähän on, että väärälle seurakunnalle tässä saarnataan. Kyllä täällä kävijät nämä jutut tietää ja ymmärtää, ja ne joille saarnata pitäisi, eivät taatusti lue tätäkään.

      Teidän seudulla tehdään hienoa työtä kastrointien suhteen. Mutta ei se tieto taida mennä perille. Jos tiloilta mentäisiin kysymään, että tiesittekö tällaisista illoista, mitä he vastaisivat? Ja jos tietäisivät, alkaisi luultavasti kaikenlainen perustelu: ”millä nuo kissat muka sinne saadaan?” ja ”maksaa niin kauheasti! Monta kymppiä!” ”Eihän se sitten enää hiirestä!” Ja niin edelleen… Huoh! Kyllä sitä tiedotustakin tarvitaan vain, myös perusasioissa: ei ole pitkäkään aika, ehkä pari vuotta, kun yhdessä toisessa paikassa ihminen suorastaan hämmästyi kuullessaan, että kissoille on rokotteita olemassa ja niitä pitää säännöllisesti rokottaa!

      Tuo liikojen vaatiminen taas varmaankin on samaa sarjaa kuin ihmisten vaatimukset itselleen: jos ei olla tyytyväisiä itseensäkään ja vaaditaan outoja asioita itseltäkin tai pyritään erikoisuuteen, tokikaan ei ymmärretä mitä toiselta voi vaatia. Puhumattakaan todella siitä, että kontaktia eläimiin ei ole tai ole ollut eikä siis eläimestä ole tietoa.

      kommentti Kirjoittanut Henna, Friede ja Figo — helmikuu 25, 2014 @ 7:58 pm

  7. Lämpimät onnittelut tunnustuksesta. Sinulla on sydän paikallaan ♥

    kommentti Kirjoittanut Myrsky ja Minna — helmikuu 25, 2014 @ 8:24 pm

  8. Hyvä! Oikeaan paikkaan tunnustus meni.

    😻🐾😻

    Kiitos ja kumarrus hienosta kirjoituksesta!

    kommentti Kirjoittanut Pirjo — helmikuu 25, 2014 @ 8:37 pm

  9. Mä naivistisesti uskon, että kyllä näihin meidän blogeihin eksyy välillä muitakin kuin meitä ”jo jokseenkin aktivistejä” ja siksi näitä pitää netistä löytyä eli saarna oli loistava, asiallinen, tietopitoinen ja tunteita nostattava (pillitin).

    Kiitos Henna, ♥

    kommentti Kirjoittanut Taru — helmikuu 25, 2014 @ 9:39 pm

    • Kiitos itsellesi!

      Tietystihän tämä on netti, jossa on kaikenlaista väkeä ja laaja kuulijakunta (meidän blogilla ei ole laaja kuulijakunta, mutta voihan noita ohikulkijoita olla). Ja mitä enemmän jostakin asiasta pidetään meteliä, sitä todennäköisempää on, että asia kiirii myös niihin korviin mihin piti.

      Ja toisekseen, tiedotustyössä pitää käyttäytyä sivistyneesti, ja kasvokkain minä en pysty siihen (ainakaan tämän asian tapauksessa). Paras vaan saarnata blogissansa!

      kommentti Kirjoittanut Henna, Friede ja Figo — helmikuu 26, 2014 @ 6:40 am

  10. Onnittelut tunnustuksesta ja kiitos kirjoituksestasi, oli täyttä asiaa! Meidätkin pelasti huonoista oloista valpas ja eläinrakas emännän ystävä, ollaan hänelle tosi kiitollisia. Varsinkin emäntä kehuu aina vuolaasti, että ilman tätä eläinten hyvinvoinnista välittävää ihmistä, hänellä ei olisi niin ihania kissoja kuin me.
    Pipsu ja Miiru
    Ps. Me ollaan suht tyytyväisiä tähän emäntään, mutta aamupalan tarjoilussa on joskus viivettä, niin sitä joutuu jankkaamaan. Mut ehkä se oppii vielä?

    kommentti Kirjoittanut Pipsun ja Miirun Pirjo — helmikuu 26, 2014 @ 8:19 am

    • Kyllä se teidän emännys voi vielä oppia, kun vaan olette johdonmukaisia sen koulutuksessa! Ihmisten opettaminen on vaikeampaa kuin kissojen paimennus, mutta on se mahdollista.

      Meidän kavereissa on paljon rescue-kissoja. Meillä on aina ollut hyvä koti, ja sitä varten meistä on kurjaa ettei kaikilla ole! Teidän ihminen on hyvä ihminen! Kiitos hänelle!

      kommentti Kirjoittanut Friede — helmikuu 26, 2014 @ 8:32 am

  11. Painavaa asiaa taidokkaasti jäsenneltynä, hienoa Henna!

    Harmillista, että ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, sitä yleensä vähiten etsivät. Voisivat esimerkiksi miettiä, että sille 12 viikon luovutusiälle on ihan oikeita perusteita. Ehkä nämä liian varhain vieroitettua pentua himoitsevat mieluummin ottaisivat kissan, jolla on vähemmän käytöshäiriöitä.

    Hyvähän se on pitää kissaa helppona lemmikkinä, jos ei huomioi sen kaikkia tarpeita. Totta, ei tarvitse ulkoiluttaa, mutta pitää olla esimerkiksi herkkä huomaamaan kissan sairauden oirehtimisen, jonka peittelyssä ne ovat mestareita. Ja se sairastelu sitten vasta onkin helppoudesta kaukana.

    Tuo rodulla pelaaminen on myös ihan älytöntä nykyisin. Ei se tee kissasta rotukissaa, että sillä on vähän normaalia pidempi turkki. 😀 (uskomattoman paljon totakin kuulee) Tai edes se, että molemmat vanhemmat ovat rotukissoja, jos se rekisteröinti puuttuu. Voi huoh, kun yhdet menee lankaan ja toiset keräävät käteiset.

    Oho, ei ollut tarkoitus tehdä mitään kepoista referaattia, mutta kun ärsyttää! Yksi rescue-kissa tuolla juuri kaapii haisevia terveisiään, hih.

    -S

    kommentti Kirjoittanut Mindy ja Susan — helmikuu 26, 2014 @ 8:01 pm

    • Niinhän se on, ne jotka tietoa tarvitsisivat, eivät sitä hanki, koska luulevat etteivät tarvitse. Ja päinvastoin.

      Tuo 12-viikon luovutusikä on tosiaan perusteltu. Meidän molemmat kissat on luovutettu 13-viikkoisina, ja Figon kasvattaja (ainakin) sanoi suoraan, että sekin on hänestä liian aikaisin, etenkin silloin jos mitään ongelmia on ollut (Figolla tai sisaruksillaan ei ollut ongelmia). Olihan siinä odottamista ja kotiin ei tullut se pehmolelun näköinen pallero, mutta pieni pentu yhtä kaikki! Tärkeämpää se on, että tyyppi on terve tullessaan, sen nyt pitäisi olla kaikille selvää! Ja lisäksi, jos luovutetaan pentu hirveän aikaisin, on rokotukset ja terveystarkastukset pakostikin tekemättä. Ja luovutuksessa taitaa olla painorajakin, liian kevyttä pentua ei saa luovuttaa, vaikka olisi ikääkin. Syystä sekin.

      Kyllähän tästä sanottavaa olisi. Toinen samanmoinen turaus tulisi kovastikin… Ja tosiaan verenpaineen näillä saa sopivasti koholleen.

      Rescuelle terveisiä 😉

      kommentti Kirjoittanut Henna, Friede ja Figo — helmikuu 26, 2014 @ 9:12 pm

  12. Onnittelut viel äkerran prenikasta, ja kiitokset sekä onnittelut loistavasta kirjoituksesta!

    kommentti Kirjoittanut Me Like — maaliskuu 1, 2014 @ 12:18 am

  13. Puhut vähän mutta asiaa!
    Voi kun kaikilla maailman kissoilla olisi hyvä olla.
    -Blackie ja daamit-

    kommentti Kirjoittanut Kahden Naisen Loukussa — maaliskuu 2, 2014 @ 7:42 am

    • Aika paljon puhetta tuossa oli! Siitä kyllä ollaan samaa mieltä kaikki, että kissoilla (ja muillakin) pitäisi olla asiat hyvin.

      kommentti Kirjoittanut Friede — maaliskuu 2, 2014 @ 9:25 am

  14. […] eläinsuojeluvuodatus, koska hommat pitää hoitaa oikein ja […]

    Päivitysilmoitus Kirjoittanut Siivekäs ja haaste | Frieden valtakunta — maaliskuu 16, 2014 @ 5:58 pm

  15. […] Tänään on Maailman Eläinten päivä. Toivotamme rauhallista ja hyvää päivää kaikille, ja suremme niitä, joilla se ei toteudu. Muistutamme myös, että oikeastihan eläinten päivä on joka päivä. Jos jokainen hoitaa oman osansa ja omat lemmikkinsä kunnolla, ongelmien määrä vähenee huomattav…! […]

    Päivitysilmoitus Kirjoittanut Hyvää eläintenpäivää! | Frieden valtakunta — lokakuu 4, 2014 @ 12:06 pm


RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.