Friede on ystävällisesti antanut mulle kuvan taas kerran olla äänessä hänen blogissaan. Sain 11. kysymyksen haasteen Just Kittying -blogista. Diili on se, että
Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Sitten tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.
Meillä ei ole kyllä aavistustakaan paljonko lukijoita meillä on, mutta ei varmasti yli 200. Eikä tiedetä sitäkään kenellä meidän blogikavereista on minkäkin verran lukijoita. Mutta asiaan kuitenkin. Asiat on ihmisasioita, mutta voivat sivuta kissa-aiheita. Luultavasti kaikki tietää nämä jo, mutta siitä pitää itse kunkin vain toipua.
Asiat itsestä
1. Viihdyn oikein hyvin kotona kissojen ja kirjojen seurassa.
2. Olen vähän väliä rakastunut johonkin henkilöön tai paikkaan, jota en ole tavannut tai jota ei ole olemassa.
3. Lapsena ilmoitin toiveammatikseni kirjastonhoitajan.
4. Musta ei tullut kirjastonhoitajaa, mutta vielähän tässä ehtisi, koska
5. En tiedä mikä musta tulee isona. Isot ihmiset väittävät että pitäisi tietää.
6. En kuitenkaan ole niitä tyyppejä, jotka aloittavat koulun ja lopettavat sen kohta kesken. On opiskeltu ja pahvit saatu.
7. Vaikka viihdyn oikein hyvin kotona (kohta 1), olen taas ruvennut pakottamaan itseäni lenkille. Liikunta on kuulemma tarpeellista ihmiselle.
8. Tarvitsisin koiran (kohta 7). Esimerkiksi dalmatiankoira olisi hyvä. Tai beagle.
9. Ei tule koiraa lähiaikoina, koska perhe on nyt hyvä.
10. Siltikin myös pikkukolli olisi jämerä. Kattokaa nyt totakin! (Se, joka haukottelee, luonnollisesti.)
11. Ei tule pikkukolliakaan, koska perhe on nyt hyvä! Ni!
Minulta kysytyt
1. Mitkä asiat viihdyttää?
Kirjat. Jotkut hyvät tv-sarjat. Elukaisten läsnäolo. Joskus joidenkin ihmistenkin läsnäolo.
2. Entä kiihdyttää?
Yleensä liittyy jotenkin siihen, että ihmiset on outoja. Tai eivät hoida hommiaan niinkuin pitäisi.
3. Mikä teki sinut viimeksi ihan älyttömän onnelliseksi?
Jaa, tämä on vaikea kysymys. Taisipa tuo olla pari viikkoa takaperin, kun viimeksi käytiin Figon kanssa lääkärintarkastuksessa ja saatiin hyviä uutisia.
4. Koska suutuit viimeksi kunnolla ja mistä?
Se taas oli joitakin viikkoja sitten ja syynä oli ennakkoluuloinen ihminen, jonka mielestä ”ihmiset nyt vain operoi ennakkoluulojensa maailmassa, ei voi mitään”. Sama tyyppi ei muutoinkaan tunnu viitsivän edes yrittää muuttaa ajatustapojaan, koska ”niin se nyt vain on”. Helevetti sentään jos kukaan ei ikinä viitsisi yhtään ajatella toista kertaa, mitään kehitystä ei tapahtuisi koskaan! Kiipeiltäisiin vielä puissa! Jos ihmiset vaivautuisivat edes joskus peräti istumaan aloilleen ja ajattelemaan jotakin sen sijaan, että kouhkaavat kuin päättömät kanat, niin olisi tämä maailma parempi paikka. Jos ei muuten niin siksi, että pysyisivät hiljaa ja poissa pahanteosta. Useimmin suutun kyllä siitä, että ihmiset ei osaa toimia niin kuin kuuluu (ja mm. kiusaavat pienempiään tai muuten vain perseilevät).
5. Sinulle merkityksellisiä asioita on..?
(Ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä) Koti, elukaiset ja muutamat hyvät ihmiset. Niillä pärjää jo aika pitkälle.
6. Mikä saa sinut nauramaan?
Mikä milloinkin. Nauran verrattain helposti, mutta yleensä muut ei ymmärrä mitä hauskaa siinä oli. Jos joku sanoo jotakin (kirjassa tai oikeassa elämässä) oikein osuvasti, hassusti tai tilannekoomisesti, saatan ruveta nauramaan, vaikka itse asia olisi ollut ihan tavallisesti sanottu eikä millään muotoa ihmeellinen.
7. Mikä itkemään?
Suorastaan itkemään yleensä se, että jotakin ahdistavaa on tapahtunut. Itken aika harvoin. Kyyneliin liikuttumista ei kai lasketa tähän? Sitä taas tapahtuu vähän väliä, mistä syystä milloinkin.
8. Mukavin muistosi lapsuudesta?
Yksittäistä muistoa en tiedä sanoa, mutta vaarilan kanssa sillä on tekemistä. Meillä isän vanhempien kotia sanottiin vaarilaksi, ja siellä oltiin varsin paljon lapsena. Voi niitä aikoja, en muuta sano! Maailman paras paikka!
9. Nuoruutesi merkittävin asia?
Nuoruus, tuo surkeiden sattumusten sarja, johon ainoastaan kuvan tyyppi toi mitään järkeä. Tuota kaveria on ikävä, muuta nuoruutta ei

10. Entä aikuisuudessa, mikä on ollut merkittävin elämäntapahtumasi?
Paha sanoa tähänkään mitään, kun ei ole oikein mitään tapahtunut. Tärkeintä ehkä on se, että on tapahtunut jonkinlaista kehitystä aikain saatossa. Sitä sarkaa riittää kyllä vielä pitkiksi ajoiksi, mutta kuitenkin.
11. Jos sinulla on lapsia, minkä asian haluaisit, että he sinulta oppivat?
Jos sinulla ei ole lapsia, minkä asian tai tapahtuman haluaisit muistaa loppuikäsi?
Ei ole lapsia, mutta jos olisi, haluaisin heidän oppivan, että maalaisjärkeä sopii käyttää eikä kouhottaa ympäriinsä ajattelematta mitään. Asiat ei yleensä ole sitä miltä äkkiseltään näyttää. Ohje koskee myös itseä, mutta joskus tuppaa unohtumaan.
Mää en nyt kysele, kun en aikonut tätä jatkaa eteenkään päin. Ei taida olla yhtätoista blogia, johon tämän vielä voisi tuupata, kun se on niin monessa jo ollut. Kiitos näistä kuitenkin!
Hyvää naistenpäivää myös niille, jotka katsovat naistenpäivän omakseen!