Hyvää sunnuntaita kaikille!
Tällä viikolla mua on koeteltu taas. Maanantaina oli se hammaseläinlääkäri. Se oli sellainen klinikka, missä me ei olla ennen käyty. Mentiin, odotettiin ihan kauhean rauhattomissa paikoissa, tuikattiin piikillä ja sitten minä nukahdin. Oli tutkittu mun suuta (mistä en tietenkään itse tiedä mitään, koska nukuin). Sitten kotona heräsin ja mulla oli outo olo. Suussa on tikkejä. Kuulemma ei löytynyt selvää syytä, miksi hampaat narisi, mutta pari huonompaa hammasta oli silti poistettu. Toinen vasemmalta, missä sijaitsi myös narina, ja toinen oikealta. Oli myös otettu verikokeet, joissa ei ollut mitään poikkeuksellista, paitsi jossakin arvoissa mittausvirheitä. Hampaiden narina on kyllä vähentynyt silti, että kai se tarpeellinen käynti oli.
Ensin mulla oli ihan hyvä olo, kehräytti ja silleen, mutta aika rauhaton ja outo. Ei ollenkaan saanut levättyä kunnolla. Sittne keskiviikkona rupesi olemaan huono olo ja keskiviikon ja torstain välisenä yönä oli TOSI kurja olo. Tärisytti ihan kamalasti eikä missään asennossa ollut hyvä olo. Tuli myös yööööök monta kertaa. Torstaiaamuna ei maistunut ruoka. Ja arvatkaa mitä sitten tapahtui! Ihme kyllä me EI menty heti eläinlääkärille, mutta ihminen mittasi multa kuumeen! Todellakin mittasi kuumeen tuolta takaa! Kyllähän moitin! Mun kissuusarvoani sillä tavalla alennetaan! Eikä mulla sitä paitsi mitään kuumetta ollut edes. Sitten aamupäivän mittaan rupesin piristymään, vaikka olikin vielä aika paha olla. Ihminenkin oli Töissä-paikassa vaan vähän aikaa, mutta ei se vienyt mua lääkäriin silti, koska rupesin piristymään. Ihminen epäilee, että ne huonot olot ja muut tuli siitä kipulääkkeestä mitä mulle oli annettu, kun se on kuulemma ”aika tuimaa”. Joka tapauksessa tulin kuntoon ja perjantai-iltana ropistin jo kaapin ovia ennen nukkumaan menoa (ei ole hyvä mennä nukkumaan ropistamatta kaapin ovia ensin. Pitää tarkastaa, ettei ole mörköjä tai NIITÄ kaapissa!).
Ja sitten vielä eilen kävi ihmisenpoikanen äitinsä kanssa. Mentiin heti vaatekaappiin kun tulivat. Minä meinasin vahingossa tulla katsomaan ennen kuin ne lähti, mutta sitten kuuluikin taas sen poikasen ääni, ja minä menin rytinällä takaisin vaatekaappiin. Siellä on kissan hyvä, jos paikalla on ihmisenpoikasia.
Tänään onkin ollut rauhallista. Niin ja tällä viikolla ei ollut imuripäivää ollenkaan! Siivoamista kyllä, mutta ei imuria.
Muutama kuva vielä.
On sentään ollut aurinkoa vähän parina päivänä, vaikka pääosin on ollut viileää ja sateista. Aurinko auttaa kissaparkaa kaikenlaisissa vastuksissa.
Leijonan karvatassu. Oikeasti Figon etutassu, mutta ihmisillä on nuo omat juttunsa, josta ei kissa ymmärrä.
Leijona itse.
Tässä Figon tassun päälle laitetaan karamelli, jonka nimi on kuulemma leijonan karvatassu. Tosi vitsikästä. Huoh, ihmiset…
Kaikenlaista sitä voi viikkoon mahtuakin.
Lopuksi vielä toinen tassukuva, kun viimeksi ei ollut yhtäkään. Mun takatassu.
Että sellaista! Toivottavasti teillä muilla on ollut rauhallisempaa!
Olkaa kissoiksi ja käyttäkää kaikki auringonläikät hyväksi!
Frieden valtakunta 