Hyvää sunnuntaita!
Tällä viikolla on ollut kaikenlaista.
Terveysasioissa on ollut sellaista, että se uusi lääke teki mulle tiistaina ihan kamalan olon. Tuli ihan yööööök. Ja hiekkalaatikkojuttuja kans. Mutta se meni ohi sitten kyllä iltaa kohti, eikä ole sen jälkeen tullut. Saan kyllä tosi paljon ruokaa sen kanssa, kun se pitää antaa ruuan kanssa. Sitä paitsi se maistuu pahalta, niin että paras ottaakin jotakin sen päälle, ettei jää paha maku suuhun. Multa on myös vähennetty kortisonia, ja kutina on melkein palannut, mutta ei ihan. Tuo uusi lääke ei vielä tehoa kunnolla, kun sillä menee jonkun aikaa. Figoltakin on vähennetty kortisonia ja sillä meinasi mennä varvas huonoksi taas. Jouduttiin taas pari kertaa sukkahommiin, mutta nyt näyttää taas vähän paremmalta. Ei ole näkynyt sukkia ainakaan. Meitä kyllä tarkastetaan ja syynätään aika tarkasti taas. Pöh.
Ihminen on kyllä pääsääntöisesti käyttäytynyt ihan hyvin, mutta eilen se ensin kolisti keittiössä aikalailla, ja sitten iltapäivällä päästi meille sisälle ihmisenpoikasen! Se poikanen ei kyllä huuda enää niin paljon, mutta sittenkin me mentiin Figon kanssa vaatekaappiin. Vahingossa tulin yhdessä vaiheessa katsomaan, kun oli aika hiljaista, ja arvatkaa mitä! Se poikanen istui meidän ihmisen sylissä ja söi ruokaa (sillä oli omat eväät mukana)! Kuvitelkaa miten mua huoletti! Luulin jo, että se jää meille. Sitten kun se poikanen sai syötyä ja huomasi mut, menin äkkiä karkuun. Sen verran se ehti mua nähdä, että sai määriteltyä mut pupuksi. Ihmiset (meidän oma ja sen poikasen äiti) kyllä kertoi, että ei ollut pupu vaan kissa, mutta ei se tainnut mennä perille. Onneksi se ei kuitenkaan jäänyt meille, vaan se vieras täti ja setä otti poikasensa mukaansa lähtiessään ja me saatiin meidän ihmisen syli taas omaksi.

Ihmisenpoikasasiat on väsyttäviä. Onneksi meidän ihminen ymmärsi sitten ojentaa jalkansa, että päästiin sen syliin toipumaan.

Kyllä se vain niin on, että meillä on ihan hyvä näin. Vaikka se on kyllä kuulemma aivan erinomaisen rauhallinen ihmisenpoikanen! En tiedä, enkä aio ottaa tarkemmin selvää.
Joka tapauksessa on täällä hyviäkin asioita tapahtunut! Eilen, ennen sitä ihmisenpoikasepisodia, meillä oli kotitöistä parhaita! Kuten varmaan arvaatte, on kyse lakanoiden vaihtamisesta. Mutta ei siinä vielä kaikki, vaan vielä lisäksi paketoitiin!

Voin hyväksyä tämän paketin. Pussi saisi olla suurempi, mutta menköön tämän kerran. Kiinnitä kuitenkin huomiota teippaukseen, tässä materiaalissa ei ehkä teippi pysy hyvin kiinni.
Sitten eilen iltana Figo vielä terästeli kiipeilytaitojaan pitkästä aikaa.

Hyppäsi kylppärin kaapin päälle. Sinne pääsee pesukoneen päältä, mutta kaappi on kyllä korkea. Ihmistä kauhistuttaa eniten alastulo, Figo nimittäin ei suostu ottamaan vastaan apua, vaan hyppää itse. Ihmisen mukaan on aika korkealta hypätä. On yritetty sanoa, että kissa tietää paremmin.
Muuten on paljolti levätty, kuten tähän vuodenaikaan kuuluu. Yhdessä, kuten kuuluu.
Että sellaista meillä. Toivottavasti teillä on ollut rauhallisempaa!
Hyvää ja rauhallista tulevaa viikkoa, ja pitäkää huolta toisistanne! *purrrRRRRRrrrrrrRRRRR*