Hyvää sunnuntaita kaikille!
Tällä viikolla on ollut asioita. Yleensä hyviä. Ensinnäkin on ollut – kuulkaa kaikki kansa! – kevään ensimmäiset auringonläikät! Epäilemme, että se johtui Sofista ja Olgasta, koska lähettivät meille auringonläikkiä (sanoivat ”puuuh!”)

Tähän hyllyn päälle paistoi aurinko. Kohta paistaa muuallekin.
Auringonläikkiin liittyvänä asiana on avattu parvekekausi. Aika kylmä siellä oli, mutta saattoi jo mennä käymään yhtenä päivänä.

Äkkiä takaisin sisälle, täällä on kylmä!

Figolla ei ollut niin kova kiire.
Sitten kolmas asia on se, että tänään meillä oli väenpaljous täällä. NELJÄ vierasta ihmistä yhtä aikaa. Neljä! En muista että olisi koskaan ollut niin monta. Aikuisia olivat kaikki, eikä kukaan tuoksunut kissalta. Aivan poikkeuksellisesti minä en sähissyt kenellekään ja annoin toisen niistä naisihmisistä silitellä itseäni pitkän aikaa. Ja kuulkaa taas kaikki kansa! Figo oli ensinnäkin näkyvillä enimmän osan aikaa ja toisekseen täppäili huiskaa, jota vieraat tädit heilutti! Kerta kaikkiaan ennen kuulumatonta. Normaali toimintatapa olisi ollut se, että Figoa ei olisi näkynyt eikä kuulunut.
Perustelemme poikkeavaa käytöstä sillä, että tällainen väenpaljous on ehdottomasti nähtävä ja selvitettävä. Jos meillä on neljä vierasta ihmistä samaan aikaan, niin tilanne on poikkeuksellisuudessaan välttämättä tarkastettava. Ymmärrätte tietysti, että kyseessä oli hyvät vieraat, koska silitykset ja huiskahommat kävi niin hyvin.
Nyt kuitenkin on tarve levätä hyvin. Ehkä menee huominenkin levätessä.
Lopuksi vielä kenguru. Tänä viikonloppuna onkin tarvittu erikoispaljon kenguruilua.
Hyvää alkavaa viikkoa ja auringonläikkiä kaikille! PurrRRRrrrRRRRrrrrRRRR
PS. Tiedetään, ettei ole ollut viikon tassua vähään aikaan. Se osio palaa kuvioon kyllä, kauniiden ja terveiden tassujen puolesta puhuminen on meille edelleen tärkeää!