No nyt taas kunnollista

Hyvää sunnuntaita!

Tällä viikolla meillä on ollut kunnollista taas. Myös siltä osin kunnollista, että mun ei ole tällä viikolla tarvinnut käyttää paitaa. Edellisviikolla piti, ja aika monena viikkona sitä ennenkin. Tosin epäilen vähän, että kyllä mulle taas paita puetaan kohta, ihminen katsoo mua sillä silmällä. Se on vaaleanpunainen paita, joka on kuulemma ollut H:n päällä silloin, kun H oli ihmisenpoikanen. Ollut kyllä aika pieni poikanen, mutta en kyllä olisi halunnut tuntea sitä silloin. Varmana huutanut hirveästi ja käyttäytynyt vielä huonommin kuin nykyään.

Mutta ei mun kyllä siitä pitänyt puhua. Piti sanoa, että meillä on ollut kunnollista! On ollut ajoittain hyvinkin vilkasta tipuliikennettä parvekkeella, ruoka-ajat ovat olleet riittävän säännölliset, eikä ole ollut epämääräisiä meteleitä. Tosin eilen ihminen taas otti kellot alas ja laittoi sitten takaisin, mistä syystä tänään on ollut vähän aikataulut vinksallaan, mutta ei pahasti. Ja tuohon kellohommaankin alkaa tottua, vaikka se outoa onkin. Ihminen oli kyllä yhtenä päivänä poissa, mutta ei silloinkaan ylenmääräisen pitkään. Ihan normaalin Töihin-päivän verran oikeastaan.

Vaikka ihminen olikin poissa vain yhden Töihin-päivän, pidin seuraavana päivänä tarkasti huolta, että se sai riittävästi työnohjausta.

Sinänsä nämä sen naputtelut on kyllä aika tylsiä. Huoh. Miksihäköhän se tekee näitä? (H. huom. Kuukausipalkka, Friede, syy on kuukausipalkka.)

Tänään aei pitänyt työnohjata, koska ei ole Töihin-päivä. Piti olla vapaa-ajan ohjaaja! Oikein meidän molempien yhtä aikaa!

Sitten on pitänyt lennonjohtaa tipuja. Tässä Figo, joka kerrankaan ei näytä pahikselta. Ainakaan kovin paljon.

Mutta on me ehditty kyllä levätäkin, ei huolta sen puolesta!

Tassuja ei nyt kylläkään näytetä. Ihminen yritti kyllä kuvata, mutta ei suostuttu! Katsotaan sitä asiaa sitten toisen kerran.

Eikä sitten muuta tällä kertaa. Hyvää tulevaa viikkoa kaikille, ja pysykää terveinä! Meidän kavereilla on viime viikkoina ollut monella jotakin vaivaa, eikä se taas käy ollenkaan! Purrr purrrrrr parantukaa ja pysykää terveinä ja iloisina!

Advertisement

Sopivaa ja epäsopivaa

Hyvää sunnuntaita!

Tällä viikolla meillä on ollut pääosin ihan sopivaa olemista.

On ollut vilkasta tipuliikennettä parvekkeella.

On kenguroitu.

Ja on tassuteltu. Ja ihminen on kyllä siivonnutkin, vaikkei sitä huomaisi kun katsoo paljonko roskaa tuossa peitossa on.

Mutta sitten eilen! Kyllä en tykännyt, ja Figo oli piilossa tykkänään.

Ihminen!! Miksi täällä on ihmisenpoikanen!

Siellä se on. Epäilyttävä on.

Kerropas nyt ihan omin sanoin miksi päästit meille tällaisen hälinän?

Ei tämä nyt oikein kyllä kissayhteensopivaa ole. Tuo nallekin kuuluu makuuhuoneeseen. Miesihminen kyllä on siinä paikalla, missä se usein on, silloin kun on kotona. Onneksi ihmisenpoikanen tykkäsi meidän miesihmisestä niin paljon, että se vallan unohti kissat.

Ei se ihmisenpoikanen kylläkään yrittänyt sentään muhun koskea. Ei se halunnut. En kyllä olisi minäkään halunnut, että ihan hyvä.

Siitäkin selvittiin sitten. Kyllä väsytti.

Mutta muuten tämä viikko on ollut vallan hyvä. Ihminen ei ole ihan niin vankkaa työnohjausta enää tarvinnut, joten mun ja Figon työmääräkin on järkevöitynyt. Ei enää ihan ylirasitus uhkaa.

Ja sitten kun meitä on kuitenkin kaksi, niin voidaan jakaa työnohjausvuorotkin. Tässä on Figon vuoro.

Joka tapauksessa nyt on viisain mennä taas nukkumaan. Tähän aikaan on hyvä nukkua.

Rauhallista tulevaa viikkoa! Pitäkää huolta toisistanne, ja pysykää terveinä kissoina ja ihmisinä!

*purrrRRRRRrrrrrrRRRRRRrrrrrrrRRRRRRrrrrrrrR*

Blogger

Huomenta! 

Tiedoksi vaan blogger, että me ei tykätä yhtään. Voitteko mitenkään yrittää tehdä blogialustanne sellaiseksi, että kommentointi toimisi? Nyt useimmiten selain ei saa ladattua kommenttikenttiä, tai sitten (kuten viime aikoina) se väittää julkaisevansa kommenttia, mutta hävittää sen kokonaan. Joskus taas se väittää julkaisevansa kommentin, ja sen jälkeen pitää itse ymmärtää taas klikata uudestaa kommenttiosiossa sitä ”lisää kommentti” -nappulaa, että saadaan näkyviin ne robotinestokuvat. Niidenkin täyttely on rasittavaa, mutta ei sentään ihan niin rasittavaa kuin aiemmat recaptchat. 

Niin että hyvä googlen porukka, tehkää systeemistänne toimiva! Teillä on niin paljon rahaa ja työvoimaa, että lopputuote ei saa olla p*ska. 

Kiitos! 

Lisää työnohjausta!

Hyvää sunnuntaita!

Monet teistä kantoivat viime viikon postauksen jälkeen aiheellista huolta meidän työmääristä. Työnohjausta on pitänyt antaa edelleenkin, mutta työmäärä on jonkin verran kuitenkin vähentynyt. Maanantaina meidän ihminen oli poissa. Meillä oli Figon kanssa vapaapäivä työnohjauksesta. Muina päivinä piti työnohjata vain osan päivää, koska ihminen alkaa oppia. Ei vaadi enää niin paljon kaikenlaista tukea ja apua.

Mutta eilen! Eilen oli taas kyllä rankkaa työntekoa. Katsokaa, olkaa hyvät.

Sotkua, kopistusta, pusseja, pahvia ja kaikenlaisia osia ja kappaleita.

 

Työnohjausta

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tällä viikolla meillä on kyllä ollut ihan rauhallista, mutta kovasti on pitänyt töitä tehdä! Nimittäin! Meidän ihmisen Töihin-järjestelyt on muuttuneet ja se oli koko viikon kotona. Taikka ei koko viikkoa, kyllä se ihan entiseen tapaan kävi Lenkillä ja Uimassa ja Kaupassa, mutta Töihin se ei lähtenyt. Sen sijaan se teki niitä Etätöitä, jotka oikeasti tarkoittaa lähitöitä. Naputteli sitä tietokonettaan (jonka päälle ei saa mennä kissat, mutta koska hyvää syytä ei ole esitetty (”sekoitat sen” ei ole hyvä syy), en välttämättä tottele).

Se on tosi hyvä, että meidän ihminen on kotona, mutta on se kauheasti työnohjausta tarvinnut! Maanantaina piti työnohjata iltapäivä, tiistaina koko päivä, keskiviikkona sitten aamupäivä, torstaina taas koko päivä ja perjantaina aamupäivä ja vähän iltapäivälläkin. Ja sitten vielä oli tipujakin parvekkeella, yhtenäkin päivänä piti kesken hyvin ansaittujen päiväunien herätä sen takia! Toivottavasti se ei tarvitse kaikkina viikkoina noin paljon työnohjausta, vaan sen tarve on tässä alkuvaiheessa vain, voi muuten tulla stressiä pienelle kissalle.

Niin ja välillä sen tietokoneesta on kuulunut puhetta. Torstainakin kuului monta tuntia! Käytiin varmuuden vuoksi molemmat tarkastamassa, mutta ei siellä näkynyt mitään kissanäkökulmasta mielenkiintoista.

Työnohjauskenguru.

Torstaina tarvittiin oikein kaksi työnohjaajaa kerrallaan!

Työlästä tämä työnohjaus.

Sitten vielä eilen se onneton ihminen ei osannut mennä nukkumaan oikeaan aikaan! Melkein kymmenen oli kello ennen kuin se meni petiin, ja vielä se olisi lukenut kirjaa (tuo pinon päällimmäinen)! Ihmisen nukkumaanmenoaika oli kyllä jo mennyt ohi!

Myös Figo oli sitä mieltä, että tällainen valvominen ei sovi.

Ai niin, ja yhtenä päivänä Figoa syytettiin kukkakimpun nyppimisestä, vaikka Figo oli syytön! (H. huom. Paitsi että näin kun kimppua nypittiin. Yrittivät väittää, että NE oli yrittämässä kukkien kimppuun, ja siksi piti nyppiä NE pois. Uskoako tuota sitten…)

Niin että onko ihme, jos näin sunnuntaina väsyttää?

Sellaista meillä. Mitä teille kuuluu? Toivottavasti teillä on ollut rauhallista?

Rauhallista viikkoa joka tapauksessa kaikille kavereille! Pitäkää huolta sekä teidän ihmisistä, että erityisesti omasta hyvinvoinnistanne! Ylirasittunut kissa se vasta kauhea tilanne olisi.

*purrrrRRRRrrrrRRRrrrRRRRrrrrrrr*

Ensin ei mitään, sitten paljon kerralla

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tällä viikolla on tapahtunut vaikka mitä. Tämä on ihan tyypillistä ihmisille: ensin ei tapahdu mitään moneen viikkoon ja sitten on kerralla kaikenlaista poikkeavaa.

Kaikki alkoi tiistaina. Ei saatu päiväruokaa ollenkaan, kun ihminen tuli töistä. Se on yleensä paha merkki, ja arvaatte varmaan mitä se tälläkin kerralla tarkoitti.

Syyttömät kissat on taas tuomittu vankeuteen ja kuljetettavaksi vankikuljetuksena ties minne.

Pitkään oltiin tällä kerralla autossa. Ei menty eläinlääkärille, mikä tietysti on hyvä asia, mutta valtavan paljon pitempi matka oli. Perille päästyä huomattiin, että se olikin se sama paikka, missä on oltu ennenkin. Figokaan ei mennyt sängyn alle ollenkaan. Siellä oli se T, joka on tuttu mies. Paitsi sitten se lähti, ja me jäätiin H:n kanssa kolmestaan. Melkein kuin kotona, paitsi että oli vähän outo paikka.

Kotona ei näytä tällaiselta.

Ensimmäisenä yönä Figo rovehti koko yön. Tiputteli H:n purnukoita vessassa ja ropisteli kuivahtaneita kasvinosia. Miukui ja maukui ja tassutteli edes takaisin. Minäkin olin sitä mieltä, että voisi sitä nukkuakin, mutta ei se nukkunut. Toisena yönä oli jo rauhallisempaa ja kolmantena ihan normaalia.

Tiedän, että Naukula on tässä lähellä, ja Sulo on ulkoilemassa Mammansa kanssa. Ei vain näy, harmi kyllä. Ei myöskään tipuja, eikä viestipuluja. Aika vähän lentokoneitakaan tällä kertaa. Ihminen yritti sanoa, että Naukula on kyllä aika lähellä, mutta ei tuossa suunnassa, mutta silti on syytä olla tarkkana.

Ei sillä, tämä on ihan hyvä paikka. Ruoka tulee säännöllisesti ja se on samaa kuin kotona. Ihminen on yhtä omituinen kuin kotonakin. Ehkä koska se on sama ihminen.

Sitten perjantaina taaskaan ei saatu päiväruokaa, ja jouduttiin vankilaan ja vankikuljetukseen. Silloin arvattiin kuitenkin lähtevämme kotiin, joten ei vastustettu niin paljon. Kotiin päästiinkin, vaikka kuljetusaika oli pitempi, koska oli joku liikennetilanne.

Kotona saatiin ruokaa, ja mun uusi kaurakasvatus oli valmistunut.

Lauantai käytettiin pääosin leväten. Samoin osa tätä päivää. Tosin ihminen on kyllä kolistanut ja tärvellyt lepopäiviä.

Nyt viikonloppuna on levätty, ja oltaisiin levätty enemmänkin, jos ihminen ei kolistelisi ja imuroisi ja tekisi kaikkea kissayhteensopimatonta. Selvittiin siitä kuitenkin. Tänään sitten kävi vieraita. Taikka tuttuja, miten sen ottaa. Se M rapsutti Figoa hyvin leuan alta, enkä minä sähissyt sille mieshenkilölle ollenkaan, enkä näyttänyt tassuakaan. Sen sijaan rupesin kenguroimaan (H:n paidan alla tietysti, ei vieraiden!), kun ne olivat kahvipöydän ääressä. Kehräsin niin, että kuului kauas.

Sen jälkeen taas on levätty. Ja ajateltiin levätä koko ensi viikko, ellei ihminen nyt sitten tärvää sitä jotenkin. Ei kyllä ole uhannut mitään erikoista, mutta mistäs noista tietää.

Tämän päivän aamukenguru. Erotuksena iltapäiväkengurusta, joka oli silloin vieraiden aikaan paikalla.

Lauantai-iltatassu. Figon. Viikset kuvan ylälaidassa sen sijaan ovat mun.

Sellaista siis tällä viikolla. Toivotaan rauhallisempaa tulevaa viikkoa sekä itsellemme, että kaikille muille! Mutta oli niin tai näin, pitäkää toisistanne huolta ja olkaa kissoiksi. Jos tuntuu vaikealta, kannattaa ottaa pieni välipala ja sen päälle torkut, se usein helpottaa. Tai pelkät torkut, jos teidänkin ihmiset hallitsevat ruokakaappeja.

Kai teillä muilla on ollut rauhallisempaa?

*purrrRRRRRRrrrrrrRRRRRRrrrrrrRRRRRRrrrrrrr*