Hyvää sunnuntaita!
Lupasin taannoin kertoa uusista nenätyöasioista, mutta silloin oli ensin Figon synttärit ja sitten pulutietojen käsittelyä, niin että se jäi. Mun piti kyllä kertoa tästä jo viikolla, mutta sekin jäi. Ei niin että meillä mitään erikoista täällä olisi tapahtunut. Ihminen on tylsä niin kuin aina ja me Figon kanssa ei olla, kuten ei yleensäkään. Tipu-tv:ssä on kyllä ollut vilkasta lähetystä ja merkit antavat odottaa, että myöhemmin kesällä alueen pikkulintukanta vahvistuu entisestään.
Mutta ensiksi se nenä- ja tassutyöasia. Muistatte, että Naukulan Mamma toi meille sellaisen pelin. Ensin en ihan hahmottanut sitä, mutta sitten meillä oli sen pelaamisessa taukoa. Tauon aikana mielikuvaharjoittelin ahkerasti ja hioin liikeradat kuntoon, jotta sitten ne saattoi vain ottaa käyttöön seuraavalla pelikerralla. Se oli hyvä taktiikka, koska sitten onnistui vallan hyvin. Vähän ehkä alkuun oli hapuilua, mutta lopulta se kävi oikein helposti, vai mitä olette mieltä:
Sen jälkeen tuota peliä on pelattu useamman kerran, ja kerta kerralta se sujuu paremmin. Noihin rulliin tutustun myöhemmin, nyt ensin täytyy saada taktiikka aukottomaksi noiden toisten kanssa.
Sitten toinen tassuasia on se, että Figon yksi takatassun kynsituppi meni taas huonoon kuntoon. Ihmisen mukaan se johtuu siitä, että ihminen (siis H.) ajatteli mielessään kokeilla jättää Figon kortisonin pois *). Joka tapauksessa nyt siis Figon varvasta hoidetaan, ja se onkin jo parempi. Minäkin joudun vähän väliä käyttämään paitaa, mistä en kyllä yhtään tykkää. Mutta on kyllä sanottava, että kyllä se voide, mitä ennen paidan pukemista laitetaan, auttaakin kutinaan. Eikä kutiseminenkaan ole mukavaa yhtään, joten ehkä se on parempi kestää paita silloin tällöin.
( *) toim. huom. ihan oikeasti, tämä on tapahtunut nyt jo varmasti ainakin viisi kertaa: mietin, että tassut on olleet niin priima kunnossa pari kuukautta, että uskaltaisikohan sitä jättää kortisonin kokeeksi pois. Menee enintään kolme päivää, niin jossain varpaassa on tulehdus. Ilmeisesti siis kortisonia ei voi jättää pois. Ja sanottakoon nyt varmuuden vuoksi, että toki olisin kysynyt eläinlääkäriltä neuvoa myös ja kyllä tiedän, että isot annokset kortisonia pitää vähentää pois hiljakseen. Tuo annos on pieni, sen voisi jättää pois suoraankin, mutta silti olisin luonnollisesti kysynyt eläinklinikalta. Mutta nyt en siis kysy, koska näköjään ei voi ajatellakaan jättävänsä sitä pois.)
Mutta sitten taas kuvia ja iloisia asioita.

Tassuasioita tämäkin. Olin sitä mieltä, että pitää saada ruokaa tai herkkuja, jos ottaa ihmisen kädestä kiinni. Perustan väitteeni sille, että temppuja tehdessä saa herkun, kun läpsäyttää tassulla ihmisen kättä tai ottaa siitä kiinni tuolla tavalla. Tällä kertaa ei tullut herkkua, mutta koht´silleen saatiin ruokaa kyllä.

Sitten tässä lepäsimme Figon kanssa. Melkein aina, jos en ole kenguruna, olen Figon kanssa. Yksin ei ole kivaa ollenkaan.

Ja tässä oli aurinkokylpy käynnissä. Moitin sitä, että ihminen kuvaa. Ei kukaan kuvaa sitäkään, kun se kylpee! (Onneksi, se on kamalan näköistä. Olen nähnyt.)

Ja sitten viikon kenguru vielä. Keskiviikkokenguru. Keskiviikko on aivan yhtä hyvä kengurupäivä kuin mikä tahansa muukin päivä.
Että sellaista tällä kerralla. Mitä teille muille kuuluu? Onko tipuja ja aurinkoa? Tai jopa kärpäsiä (meillä ei ole niitä nyt ollut)?
Hyvää ja aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille! PurrrrrrrrrrrRRRrrrrr! Me ❤ te!