Sunnuntain oodi tipusille

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tänä viikonloppuna

– Meillä oli kyläilijä. Tuttu. Harmiton.

– Mun hampaita meinattiin pestä. Oli henki mennä. Figonkin hampaita pestiin, sekin kyllä menee herkästi sohvan alle, mutta suostuu sitten kunhan sen saa kiinni.

– Ei ole näkynyt tipusia.

Eikä sitten muuta.  Mitä muille kuuluu?

***

Loppuun oodi tipuille. Sävel ja enimmät sanat tästä.

Tuuli tuule sinne missä tipuseni on
Leiki hetki hänen siivillään
Kerro rakkauteni, kerro kuinka ikävöin
Kerro, häntä ootan yhä vaan

Advertisement

Tunnustus!

Saatiin ihanalta Minniltä tunnustus! Kiitos!

Säännöt kuuluu, että:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it – lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it – lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Kohdat 1, 3, ja 4 on jo tehty. Kakkoskohdassa tarkoitettut lempiblogit on (olis niitä muitakin, monta!):

Kissat Kerällä -blogin hurmaavat kollipojat ihmisineen

Tasha, Adela ja Heron

Pömpsälän Neko, Tinka ja Mio ihmisineen(Ihminen sanoi, että Minnikin, vaikka se on koira eikä edes vakituinen asukas. Voitaneen suostua, kun Minni on sentään pilkullinen koira)

Pahvilaatikkotaiteilija Kollo!

Ihastuttava Mindy.

Kiitos vielä Minni!

Lepoa

Tänään ei ole näkynyt tipusia. Harmi. Eikä aurinkoakaan kovin paljon. Mutta tarvitaan sitä lepoakin kaikkinaisen tipujen tähystyksen jälkeen.

Minä sitävastoin keksin uuden käyttötavan kissanruoholle (tai kauralle, sitä kai tuo meidän heinä on).

Tämä on hyvä lepopaikka. Pehmeä. Ja tähän paistaa aurinko. Vähän isompi saisi tämä ruohikko kyllä olla.

Päiväsaikaan Figo tykkää olla ulkona. Vaikka olisi vähän viileääkin.

Illalla siirrytään sisätiloihin.

Mutta tiesittekö, että pimeän aikaan ei kuulemma voi pitää parvekkeen ovea auki? Sieltä tulee ötököitä! Ja kun meidän mielestä se olisi vain hyvä asia!

Ei muuta tällä kertaa. Mitä muille kuuluu?

Tipuja!

Kuusi (6) tipua meidän parvekkeella yhtäaikaa! Tali- ja sinitiaisia.
Kuvia myöhemmin, nyt ei ehdi.

Edit. Kuvat

Yy, kaa, koo, nee, vii.

Kuu.

Nää tuli jo laskettua.

 

(PS. Kuvattu ikkunan läpi, pakostakin kuvanlaatu kärsii)

Harvinaista kuvamateriaalia

Seuraa äärimmäisen harvinaista kuvamateriaalia (kiipeily)puun kolossa pesivästä kissasta. Tavallisesti kuvan kissayksilö pitää parhaimpana pesänä erilaisia luolia (erityisesti vaatekaappi). Eräänä iltana kuitenkin (kiipeily)puun kolo houkutteli.

Toisia avarammatkaan paikat eivät häiritse.

 

Kummia

Meni se viikko. Tarkoitus oli aiemminkin kummastella, mutta ei se tullut tehtyä.

Joka tapauksessa. Edellisellä viikolla Henna lähti jonnekin. Oli yötä pois kotoa! Miesihminen oli täällä meidän kanssa. Illalla katsottiin ulko-ovea epäuskoisena, etteikö se nyt tosiaankaan ole tulossa sieltä. Tiedä sitten oliko järkytyksestä, ruuasta vai mistä, mutta mun vatsa tuli kipeäksi. Ei pahasti kuitenkaan, ja se parani sitten kyllä. Päikkärit oman ihmisen kanssa tekee ihmeitä! Mutta että sillä tavalla lähdetään ja ollaan poissa! Pah!

No, siitä selvittiin. Sitten viikonloppuna meille tuli tuttu. Ja toi uuden työtuolin (on muuten aika huolestuttavaa, kun ovesta tuodaan huonekaluja sisälle!), kun entinen oli rikki (se oli oikein hyvä kynsien teroitukseen). Tämä uusi on vielä parempi! Siihen piti jo laittaa viltti tuohon selkänojalle, kun me kuulemma parissa päivässä saatiin jo hyvä rikkoontumisen alku siihen. Sitäpaitsi tämä nykyinen tuoli on sointuvan värinen.

Väri sointuu kauniisti käyttäjään.

Tämä viikko onkin sitten ollut rauhallisempi. Ketään ei ole käynyt, ja ihmisetkin on käyttäytyneet kuten kuuluu. Tai pääosin, on tuo onneton kädellinen kyllä keksinyt mun pään menoksi taas uuden tempun opeteltavaksi. Vaikea temppu sitäpaitsi! Voitteko kuvitella, se laittaa raksun mun eteen, eikä siihen saa koskea ennenkuin saa luvan! Jos yritän ottaa raksuni, se laittaa kätensä sen päälle! Ihan monta sekuntia pitää odottaa. Ainakin kaksi tai kolme. Kamalan vaikeaa.

No, joka tapauksessa. Muutoin tässä ei nyt mitään järisyttäviä ole ollut. Vähän ulkoiltu, jos on ilmat sallineet (yleensä ei ole, vaikka olisi ollut aurinkoistakin, niin kylmä on silti).

Voi täällä olla. Välillä. Jostain syystä Figo(!) on melkeen mieluummin kuin minä. Se saattaa tehdä tässä kohdassa iltapesunsakin.

Vähän näitäkin hommia. Aina joskus.

Mitä muille kuuluu? Onko oltu kissoiksi?

Blogitauon aikana

Sinä aikana kun Vuodatus oli rikki, meillä tapahtui seuraavaa (kuvat tulee vähän isommaksi, kun niitä klikkaa):

Ulkoiltiin:

Saatiin uusia leluja, joita testattiin:

(Punaiset silmät kuvissa on niiiiin lastseason, violetit ne olla pitää!)

Figo löysi uuden lepopaikan (ja ammatin):

Ja minä otin haltuun kaukosäätimet:

Että sellaista. Ihan perusjuttuja. Tällä viikolla olikin kummat liikkeellä (ei kuitenkaan Figon isä, jonka nimi on Kumma). Mutta siitä lisää myöhemmin.

Mitä muille kuuluu?

Uusi valtakunta

Koska Vuodatus meni rikki, me muutettiin tänne. Tervetuloa!