Hyvää tulevaa vuotta!

Hyvää vuodenvaihdetta ja tulevaa vuotta kaikille!

Meidän vuosi vaihtuu vähän kurjasti, että mulla on taas pissatulehdus ja lääkkeet. Eilen käytiin eläinlääkärillä ja tänään saatiin lääkettä, joka vaihdetaan perjantaina turvallisempaan, kun tää nykyinen on vähän pelottava. Mutkun sitä toista ei ollut missään tähän hätään. Niin että nyt mennään tällä ja siitä lisää toiste.

Mutta sovitaanko silleen, että nyt kun tämä vuosi alkaa tälleen nihkeesti, niin ensi vuosi on sitten tosi hyvä eikä ole mitään vaivoja yhtään kenellekään? Joo?

Tuolla paukkuu. Vähemmälläkin metelillä luulisi vuoden vaihtuvan.

Figo katsoo välillä välkettä jopa ikkunasta! Ei se poika onneksi pelkää. En minäkään, moitin vain.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille kavereille! Me toivotaan teille onnea ja terveyttä ja rakkautta ja vaikka mitä vaikka kuinka paljon! *purrrrrrr-RRRRR-RRRRRR*

Vierailu Tassulinnaan

Palveluskunta selostaa

Kuten Friede jo ehti mainitakin, kävin lauantaina Tassulinnassa kyläilemässä, kun erikseen pyydettiin! Pepsi ja Max olivat vastassa ovella, ja ihmisensä sanoista voidaan päätellä, että olisivat saattaneet olla vastassa jo pihalla, jos olisi päästetty. Sen jälkeen kävi ilmi, että mun kengät tuoksuivat hyvin mielenkiintoiselta, ja että koon 40 maihariin mahtuu keskikokoinen kissa melkein kokonaan, kun oikein on tarkan tutkimuksen tarvetta. Yksi kissa kumpaankin kenkään.

Viimein päästiin peremmälle.

Hei, olen Max. Tervetuloa meille. Rapsuta, ole hyvä.

Ahaa, tuliaisia! Katsotaanpas. Suuhunpantavaa vaikuttaa olevan. Sekä kissoille että ihmisille.

Molemmat kissat olivat hyvin kiinnostuneita vieraasta ja siliteltävissä miltei koko ajan (kyllä ei meillä vaan!). Max esitteli taloa, Pepsin olemus oli valtaapitäville kissoille tyypillisen arvokasta. Max jopa kehrätä hurautti pätkän! Minulle esiteltiin pelejä, leikkejä ja temppuja ja vähän kissapainiakin. Oikein viihdyttävää! Leikkejä varten tarvittiin myös vähän etsimistä.

Siellä ihminen (ja Max) etsii meidän CatDanceriä. Ei vain löydy, vaikka se on aivan siellä, minne ihminen sen piilotti!

On vähän erikoista, ettei löydetä tavaroita omilta jäljiltään, eikö niin?

Tästä mennään meidän ulkotarhaan, josta on suora näköyhteys tipuihin. Miksi ovet ei aukene meille?

Väittävät ettei ruokintapisteellä ole lintuja. Mistä voivat sen etukäteen tietää? Ihan hyvin voi olla, jos vain menisi katsomaan. Sitä paitsi se on kiinni näkökulmasta.

Mulla on hyvä tähystyspaikka tässä sohvalla. Ihan suu napsaa kun on niin ihania tipusia aivan tassun ulottuvilla (paitsi ikkuna on välissä). Hyvin tähän voi piiloutua!

Kissa-asioiden lisäksi opin ”kahvi”pöydässä mm. että kik-herneet ja suklaa sopivat yhteen, ainakin kakussa (suklaa taitaa tosiaan käydä miltei minkä tahansa kanssa!). Myös muut tarjottavat maistuivat. Ajomatkalla taas näkyi perin erikoisia ratkaisuja mm. ohitustilanteissa (ei ihme että tulee kolareita!). Kotona oli vastassa kaksi nälkäistä kissaa, vaikka ruoka-ajoissa ei tapahtunutkaan viivästyksiä (tosin ruoka-aika on silloin, kun kissalla on nälkä, näin on Friede mulle yrittänyt opettaa).

Lopuksi vielä Pepsin kauniit tassut mustavalkoisine sukkineen. Maxin tassut jo esiteltiin.

Kiitos Tassulinnan ihmis- ja kissaväelle kutsusta ja vieraanvaraisuudesta!

Joulu meni

Hyvää sunnuntaita kaikille! Nyt on mennyt se Joulu. Nyt on ne Välipäivät ja sitten vielä tulossa se Uusi vuosi, jonka tietää siitä, että paukutusta kuuluu. Ei se meitä kyllä haittaa, mutta voisivat kumminkin olla paukuttamattakin.

Joka tapauksessa joulu meni ihan hyvin, paitsi ihmiset tietysti käyttäytyi omituisesti hetkittäin. Kauheasti olivat keittiössä! Meillä ei yleensä olla keittiössä paljon ollenkaan, mutta nyt olivat. Se vissiin kuuluu Jouluun. Ja sitten tuli niitä paketteja kanssa. Mekin saatiin. Meidän paketissa oli sellainen myyrä (ei elävä kumminkaan), karvainen pallo ja Mato (ei elävä sekään)! Myyrää Figo vähän kuritti yöllä, ja nyt sillä (myyrällä siis) on vatsan alla karvat epäjärjestyksessä. Palloakin vähän kuritettiin, mutta se Mato vasta olikin!

Tämä Mato…

Kyllä on jännä. Tuoksuu kissanmintulta aika tavalla.

Maistuu jännälle myös, mutta ei oikein sovi suuhun.

Ja siinä on nystyröitä, joihin on hyvä hieroa viiksitelineitä!

Sitten kun kerran on leikitty ja nautintoaineita nautittu, on pitänyt myös levätä.

Läheisten seura on kuulemma Jouluna tärkeää. Meillä ei niiltä osin eronnut tavanomaisesta tilanteesta.

Muilla kissoilla on kuulemma jouluna saattanut olla ruoka-ajoissa viiveitä. Meidän ihmisen kunniaksi on sanottava, että meillä ei ollut! Tarkasti on ruoka tullut, paitsi aamuisin on vähän nukuttu myöhempään, mutta se ei haittaa, koska Figo ja minäkin on nukuttu. Ihan puoli seitsemään, tai jopa viittätoista vaille seitsemään! Mennyt mahdottomaksi tämä nukkuminen, mutta menköön nyt näin pimeänä aikana.

Muuta raportoitavaa ei meillä ole. Ihmisellä on, koska se kävi eilen vierailemassa Tassulinnassa Pepsin ja Maxin luona. Se saa erikseen kertoa siitä, ehkä huomenna tai silleen, mutta yksi kuva kuitenkin jo tähän.

Tämän viikon tassuina Maxin takavarpaat, joissa on hennon vaaleanpunaiset pohjat ja korkeat valkoiset sukat! Hyvin eleganttia.

Muistakaa olla kissoiksi joulun jälkeenkin, kaverit! Ja koittakaa saada ihmisenne normaaleihin ruoka- ja muihin rytmeihin, jos sellaisia ongemia on ollut. Olemme hengessä mukana!

Hyvää joulua!

(perinteinen) Joulupuhe (jo vuodesta 2013)

*öhöm*

Hyvät kissakansalaiset ja heidän ihmisensä!

Huomenna on joulu. Sen kunniaksi haluamme jälleen kiittää teitä kaikkia. Tänäkin vuonna teidän kanssanne on ollut mukavaa. Vuoden aikana on ollut ilo ja kunnia jatkaa blogituttavuutta monien hienojen kissojen kanssa. Valitettavasti muutamia ystäviä on myös luonnollisista syistä menetetty, mikä on erittäin surullista. Onneksi olemme saaneet nähdä myös uusia pentuja ja tutustua aikuisiin kissoihin ja heidän ihmisiinsä (mutta kuten ennenkin, ollaan kissoiksi eikä sekoiteta reviireitä!). Olemme oppineet teiltä paljon ja kuulleet monia ikimuistoisia tarinoita. Ihmisten omituispiirteissä riittää päänvaivaa, mutta onneksi teiltä saa vinkkejä ja ohjeita.

Jouluna muistamme poismenneitä ja riemuitsemme vanhoista ja uusista ystävistämme. Joillekin teistä tämä on Ensimmäinen Joulu, ja siksi erikoisjännittävä! Muistakaa, että sopimattomia ei pidä syödä, ja kuusi ei kestä kiipeämistä (koskee myös jouluja nähneitä henkilöitä!).

Kiitos teille kauniit, fiksut ja filmaattiset, nokkelat, hauskat ja ihanat kaverit! Te tiedätte kuinka asioiden kuuluu olla (usein myös sen, kuinka ihmiselle saa asian selitettyä). Te olette paikalla kun tarvitaan. Ihailemme myös saavutuksianne eri ammattialoilla, erityisesti työnjohto-, laadunvalvonta- ja taiteellisilla aloilla (mm. runotaide ja sisustusalat) sekä tietysti (ihmisten)opetuksessa. Ansioitumista on ollut myös turvallisuus- ja vartiointitehtävissä, koska ajoittain tänäkin vuonna kissatalouksissa on ollut vaivana poltter-juttuset, NE ja muut ryökäleet.

Toivomme teille rauhallista, onnellista, lämmintä ja kaikin puolin kunniallisille kissoille sopivaa joulua! Pitäkää huolta toisistanne!

—Nyt meee ooolemmeee kaiikkiiii saanooneet. Jaaaa meee tooivoo-otamm´ jaaa meee tooivo-otamm´ ooonneelliiistaaa jaa hyväää jouluaaa!”

Vaikka kissat ovat ulkomuodoltaan aina täydellisiä, muistakaa, että sisäinen kauneus on tärkeää, myös joulukasveissa.

Pimeä päivä

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tänään on ollut pimeä päivä. Ihminen teki jotakin jouluvalmisteluja, joka ilmeisesti edellytti vähän kolistelua. Huono juttu sikäli, että pimeät päivät pitäisi käyttää nukkumiseen, eikä siitä tule mitään, jos kolistellaan. Voitteko kuvitella, se jopa siirteli meidän kuljetuskoppia! Siirteli! Se on ihan yhtä epäilyttävää ja pelottavaa kuin tuolien siirtelykin. Tällä kertaa se ei siltikään tarkoittanut matkustusta (eikä eläinlääkäriä), mikä on hyvä.

Niin ja yhtenä päivänä oli tulla maailmanloppu. Ihminen kolisti, hankasi ja suhisutteli vettä saunassa! Kuulemma piti sauna pestä. Mutta minkä takia pitää niin kamalaa meteliä pitää ja vettä lotrata niin paljon? Me oltiin Figon kanssa ihan varmoja, että ei hyvä seuraa tuosta. Ei siitä kyllä ainakaan tähän asti ole kovin huonoakaan seurannut, mutta mistäs tuota vielä tietää.

Muuten on ollut ihan kunnollista. Enimmäkseen ihminen on käyttäytynyt ihmiseksi hyvin, ruuat on tulleet ajallaan (aamuisin on välillä vähän pitänyt käyttää kovempia otteita, kun ei vielä puoli seitsemältäkään nousta!) ja palvelu on muutenkin ollut hyvää. Saatiin myös uusi paffiloota. Miesihminen toi pienemmän paffilootan, ja meillä käytiin seuraava keskustelu:

Miesihminen: ”Tarvitsetko pahvilaatikkoa? Sinne on hyvä laittaa jotakin.”

*H otti pahvilaatikon ja laittoi sen lattialle. Minä tulin paikalle ripein askelin*

M: ”No kissojahan sinne on hyvä laittaa!”

Niin että nyt meillä on uusi pahvilaatikko, johon minä ensiksi laitoin itseni, ja sen jälkeen yhden mun hämähäkin. Tällä hetkellä siellä ei ole kumpaakaan, mutta kohta voi olla vaikka molemmat. Mutta ensin pitää levätä vähän.

Pari kuvaa sitten vielä pari kuvaa.

Ihminen laittoi luonnoskirjansa lattialle. Ilmeisesti siksi, että minä sain mennä sen päälle. En keksi muuta syytä.

Näin pimeinä päivinä on syytä levätä. Auringonvalo on merkittävä kissojen energianlähde, ja silloin kun sitä ei ole saatavissa, kannattaa energiaakin säästää!

Sellaista meillä. Mitä teille muille kuuluu? Kohta on se Joulukin, muistakaa olla kissoiksi!

Sunnuntai

Hyvää sunnuntaita taas!

Tämänkin viikon virallinen viikkotiedotus on aika laihanlainen. Eilen kyllä kävi vieras (tällä menolla meille pitää kohta asentaa pyöröovi!). Tai tuttu se oli, se ihminen, jonka luona minä synnyin. Siitä ei ole paljon sanomista, koska ruoka-ajat ei muuttuneet eikä muita huomautuksia pitänyt antaa. Kunhan rutiinit säilyy, ruoka on hyvää eikä kauheasti mekkaloida, tilanne on hyvä. Figo oli hurjan reipas, eikä mennyt piiloon missään vaiheessa. Lisäksi se antoi oman ihmisen rapsuttaa itseään masun alta, vaikka oli vieras paikalla! SE on jo uutta, yleensä vieraiden aikaan ei paljasteta herkkiä paikkoja! Figo on ihan hassu.

Sitten toinen erikoisuus on se, että ulkona on valkoista. Se tietää muutoksia tipu-tv:ssä, mutta ei kovin ratkaisevasti. Lähetystä on ollut nyt vähän vähemmän kuin aiemmin. Se on kyllä nykyisin huonoa, että parveke on kylmennetty. Ei ole hyvä mennä sinne, kun ravistuttaa korvia! Figon korvia ei ravistuta, se oli tänäänkin parvekkeella jonkun aikaa. Kerran sillä kyllä ravistutti tassuja kovasti, ihmisen mielestä näytti huvittavalta, kun Figon piti jokaisella askeleella ravistella niin montaa tassua kuin mahdollista. Minun mielestä on erikoista, että yleensä mennään ulos, jos siellä on tassunravistuskeli! Itse tykkään sohvasta tai patterinpäällyksestä sellaisella säällä. Tai sylistä, sekin on hyvä.

Muuta ei sitten olekaan. Pari kuvaa.

Viikon tassuinstallaatio, kuten Taru niitä kutsui. Mun naama, jonka alla on jollain merkillisellä tavalla Figon etutassu.

Näin pimeällä on paras nukkua paljon.

Sellaista täällä. Ei ole näkynyt yhden yhtä tonttua vielä. Onko teillä muilla näkynyt?

Ocicat

Animal Planetilla oli video ocicatin rotuominaisuuksista! Kiitos Me Like vinkistä!

http://www.animalplanet.com/tv-shows/cats-101/videos/ocicat.htm

Valtakuntamme virallinen kanta on, että pääosin videon tiedot ovat ihan päteviä: on aktiivinen rotu ja tarvitsee huomiota, voi olla hammasongelmia (huoh…), mutta muuten terveitä kissoja jne. Mutta se ei kyllä pidä kokonaan paikkaansa, etteivät olisi sylikissoja! Tai tietysti mihin vertaa, ei voi vetkuttaa, roikottaa tai kanniskella miten vain, mutta jos syli käyttäytyy hyvin, eikä ole just silloin muuta kiireellistä tekemistä, siinä voidaan olla pitkäänkin! Nih!

Arkistokuva juhannukselta 2007. Mun piti tarkastaa, että mua katsomaan tulleen ihmisen sylissä voi nukkua! Kuvan otti Rollick-kissalan väki.

Nykytilanne. Edelleen lähellä on ihan hyvä.

Ei jaksa

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Meillä on ollut niin erikoinen viikko, että nyt nukuttaa ja sanon asiani vaan lyhyesti. Seuraavaa on tapahtunut:

– vieras ukko kävi sekä tiistaina että torstaina. Se oli kyllä ihan kiva ukko sikäli, että ei metelöinyt häiritsevästi. Se jotakin teki meidän pesukoneelle.

– Henna vaihtoi meidän viherkasvien paikkoja

– Ihmiset oli perjantai-iltana pois kotoa. Lähtivät kun olisi pitänyt nukkumaan mennä, ja olivat poissa ihan neljä tuntia. Saatiin kyllä ylimääräinen välipala kun tulivat. Aamupala saatiin lauantaina seitsemältä, mikä on ihan siedettävä aika, vaikka vähän myöhäinen.

– Eilen tuli tuttu. Oli yötäkin! Se tarkoitti, että meillä oli lattialla patja ja petivaatteita. Vaikka miten hauskaa! Hyvä ihminen se on, se on antanut meille ruokaakin joskus. Nyt ei kyllä antanut. Hyvä ihminen silti.

– Viime yönä jossakin naapurissa jyskytettiin ulko-ovea ankarasti. Ei tiedetä lähtikö jyskyttäjä pois vai pääsikö sisään. On kumma etteivät yhtään kunnioita toisten yöunia!

Koska niin paljon on tapahtunut, nyt ei jaksa mitään ja pitää nukkua. Palataan asiaan kun on herätty! Muistakaa olla silläkin välin kissoiksi!

Tavoittelemanne kissat eivät ole tavattavissa juuri nyt. Palatkaa asiaan jonakin toisena päivänä, tai kiireellisissä tapauksissa aterian ja seuraavien päiväunien välisenä aikana.