Nuppu vai Juju -testi

Viikonlopun aluksi

Friede: Figo! Nuppu ja Juju keksivät hauskan testin, voidaanko tehdä?

Figo: Ahaa. No, voi kai tuota kokeilla. Mitä kysytään?

Friede: Ensimmäinen kysymys:

1. Heräät aamuyöstä masuasi riuduttavaan näläntunteeseen. Mitä teet?
N) Näin ei todennäköisesti käy, koska olet syönyt iltapalaksi kaverinkin pöperöt.
J) Pillahdat sydäntäsärkevään valitusvirteen, kunnes joku hoitaa ravitsemustilanteesi kuntoon.

Figo: Ei mulla kyllä usein tule nälkä yöllä, vaikka en niin paljon illalla söisikään. Sanon, että N. vaikken syö sun ruokia.

Friede: Mulle tuli nuorempaan useinkin yöllä nälkä. Nykyään ei enää niinkään, mutta vastaan silti J. Koska pitäähän sitä ruokaa saada, jos nälkä on! Sitten seuraava:

2. Nukkumapaikkasi lähistölle on käpertynyt kuningaskobra. Teetkö sen kanssa tuttavuutta?
J) Et suurin surminkaan! Kirmaat ilmavin askelin sängyn alle ja nyykötät siellä loppupäivän.
N) Totta kai! Sehän voi olla uusi bestiksesi, jonka kanssa on kiva kaulailla ja köllötellä.

Figo: En varmasti tule koko huoneeseen! En ehkä enää koskaan!

Friede: Mistä tiedät, että se  on vaarallinen tai vaaraton, ellet tarkista?

Figo: Ellen tiedä mikä se on, se on varmasti vaarallinen. Asia on aina lähtökohtaisesti vaarallinen, ellei se erikseen ole ilmoitettu vaarattomaksi.

Friede: Jaahas. No mikäs siinä sitten. Munko se pitää kertoa onko se vaarallinen vai ei?

Figo: Jos haluat, mutta voi myös käydä niin, ettei susta ole kertomaan mitään, jos menet kaikenmaailman asioita tarkastamaan.

Friede: Uteliaisuus on viisauden alku. No mutta mennään eteenpäin. Seuraava kysymys:

3. Odotat gurmeeillallista, mutta lautasellasi on samaa mössöä kuin aina ennenkin. Syötkö silti?
J) Et, koska fiilis meni ihan totaalisesti. Riudutat itseäsi näyttävästi ja saatat tirauttaa parit surkeat kyyneleetkin.
N) Jeppis! Nams, nams, mums, mums, herkkua!

Figo:  En pakosti syö paljon. Nykyään kyllä ruoka maistuu paremmin kuin ennen, vaikka se onkin aina samaa.

Friede: Minä taas syön varmasti. Nirsoilu ei käy ollenkaan, sillä pelillä nääntyy nälkään! Seuraava.

4. On kansallinen sporttipäivä, ja sinulta odotetaan ylenpalttista reippailua ja kilpailuhenkisyyttä. Piisaako sitä?
N) Ei piisaa, ei sitten ensinkään! Voit kyllä katsoa sohvapottuna, kun muut riuhtovat menemään tassut tulessa, mutta sinulla on parempaakin tekemistä.
J) Piisaa ihan hirmuisesti! Verryttelet kukonlaulun aikaan ja spurttaat kilparadan läpi kymmenen kertaa ennen kuin kisa edes alkaa.

Molemmat: Kyllä riittää energiaa. Ennen riitti vielä paremmin, mutta kyllä vieläkin, vaikka alkaa ikääkin jo olla.

5. Kuinka suhtaudut kauneudenhoidollisiin toimenpiteisiin, kuten manikyyriin, pedikyyriin, hammashuoltoon ja karvain sukimiseen?
J) Kukapa ei hemmottelusta pitäisi? Sinusta tuntuu ihanalta, kun olet puhdas, söpö ja huoliteltu.
N) Siedät korvat lerpallaan pakollisen määrän puunausta, mutta mieluiten jätät hössötykset väliin.

Molemmat: Kestetään, kun on pakko.

Figo: Sinä Friede et kyllä mitenkään ole edes hiljaa korvat lerpallaan, vaan vastustat ihan suureen ääneen.

Friede: Noku! Mennään eteenpäin…

6. Pääset vierailulle uuteen, jännittävään paikkaan. Mitä mielessäsi liikkuu?
N) Jee! Olet innosta pinkeä, ja sinun on pakko päästä tutkimaan kaikki kolkat. Vaihtelu virkistää, etkä tiedä, miten päin olisit tai kenen kanssa hömpsöttäisit.
J) Jähmetyt huomaamattomaksi seinäruusuksi, eikä ensimmäisenä yönä tartu varppina uni simmuun.

Friede: Tämä on selvä. Tutkin paikat. Mistä muuten tietää missä ollaan?

Figo: Todella selvä kysymys. En varmasti ala tutkia mitään avotiloja ennenkuin on yö. Yöllä on turvallista. Tää on ihan sama kuin se edellinen käärmekysymys. Seuraava!

7. Muodin tuulet puhaltavat sinunkin ympärilläsi. Kuinka suhtaudut niiden tuiverrukseen?
J) Siristät silmiäsi ja otat pienet tirsat. Sinusta muodikkainta on hyvä ja tyytyväinen olo.
N) Erittäin tarkkaavaisesti. Tiedät aina, mikä on in ja mikä ketäkin pukee. Itse olet toki aina tip top.

Molemmat: Taitaa olla viisain ottaa torkut.

8. Kurkistetaan hetkeksi penaaliin. Oletko sinä yksi terävimmistä kynistä?
J) Niinkin voisi naukaista. Opit uudet asiat nopeasti ja kouluttaudut mielelläsi koko ajan lisää.
N) No, on penaalissa paljon muutakin jännää, esimerkiksi söpöjä tuoksupyyhekumeja ja kiva viivoitin…

Figo: No tämäpä on kysymys! Kaikki kissathan on fiksuja ja filmaattisia. Ja opin kyllä nopeasti ja tykkään uusista tempuista. Toisaalta Nupun näkökulma penaalin muista esineistä on kiinnostava!

Friede: Totta puhut. Vastataan siis J, mutta pyyhekumitkin on jänniä. Sitten viimeinen.

9. Kuinka paljon osoitat muille hellyyttä maailmassa, joka on välillä kovin kolkko?
N) Ihan hirmuisesti! Mielestäsi jokainen ansaitsee pusun, etkä panttaa koskaan rakkauttasi.
J) Katseesi paljastaa, että ajatuksesi ovat hempeitä, mutta lällyimmät halit ja pusut säästät vain kaikkein rakkaimmille.

Molemmat: Kyllä ei pussata! Mielellään pidetään kädetkin omalla puolella, ellei olla tuttuja.

Figo: Mua nyt harvemmin kukaan vieras yrittääkään lääppiä, koska yleensä menen vaatekaappiin, jos on läsnä vieraita. Ei sinne kukaan useinkaan tule. Paitsi oma ihminen, mutta se on eri. Suosittelen kokeilemaan.

Friede: Niin mutta sitten päästään taas siihen, että jonkunhan täällä pitää tietää mitä on mikä ja kuka on kuka ja tapahtuuko jotakin. Ja kun sinä olet vaatekaapissa, niin se jää mulle aina.

Figo: Oma valinta. Vaatekaapissa on tilaa, ja hoitakoon ihminen vieraansa, kun ne kerran sisällekin päästi.

Friede: Outo kissa. Pidät huolestuttavana kaikenlaista, mutta silti luotat siihen, että ihminen saisi hoidettua mitään itsenäisesti?

Figo: Tuossa on kyllä ihan järkeä. Mutta en silti ala tutkia vieraita esineitä, paikkoja tai ihmisiä kovin hätäisesti. Mitä me saatiin tulokseksi?

Friede: Sinä sait 7 J:tä ja 2 N:ää. Aika selvästi Juju. Mulla taas oli 5 J:tä ja 4 N:ää, joten minäkin olen ehkä vähän enemmän jujumainen. Eli meillä on molemmilla näin:

”Enemmän J-vastauksia: Olet kuin Juitsi Huitsipuppis Puikula – huomaavainen ja herkkä introvertti, joka huokuu vauhtia, voimaa ja viisautta aina silloin, kun pupu ei livahda pöksyyn. Suhtaudut vastaiskuihin välillä hupaisan teatraalisesti, mutta pohjimmiltasi olet varsin sisukas ja sydämellinen.”

Friede: Paitsi etten minä ole introvertti, eikä mua pelota mikään! Teatraaliseksi mua on kyllä sanottu, mutta epäilen sen olevan panettelua.

Figo: No olet sinä kyllä aika teatraalinen… Minä taas en ole, mutta muuten tuo kuvaus sopii. Mitä muuten Nupusta sanottiin? Katsotaan:

”Enemmän N-vastauksia: Olet kuin Nuppu Nöpönenä Nöpperssön – letkeä maailmanparantaja, joka on täynnä hellyyttä ja hyvää mieltä! Aivopähkinöiden ja urheilusuoritusten sijaan sinusta on mukavampaa hassutella hyvässä seurassa. Et stressaa turhista, vaan suhtaudut elämään suloisena seikkailuna.”

Figo: Et sinä Friede kyllä kovin letkeäkään ole…

Friede: Myönnän kyllä. Mutta ne onkin just ne jutut, josta en saanut Nuppu-pisteitä.

Figo: Niin totta. Mutta nyt lepäämään!

Molemmat: Hyvää viikonloppua kaikille!

Huomio huomio, on tapahtunut suuria!

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Tällä viikolla on tapahtunut suuria asioita. Meidän ihminen oli poissa yötä. SE ei ole suurta eikä ihmeellistä, sillä oli taas sellainen Työmatka. Tavallisesti se aina motkottaa, että kun pitää lähteä (niissä on hyvää kuulemma vaan se, että pääsee T:n luo). Tällä kertaa sillä oli toinenkin hyvä juttu. Nimittäin katsokaa kaikki! Meidän ihminen on käynyt Naukulassa! On käynyt tapaamassa mun platonista ❤ -ystävää Suloa! Ja sille oli laulettu Täplämassulaulu ja kaikki! Se oli kyllä pussannut Suloa, vaikka Sulo ei oikein tykkää ja Sulon pitää sitten ravistaa päätänsä, mutta koska Sulo on myös diplomaatti, se keksi sellaisen nerokkaan pusuvälitysjutun. Että kun meidän ihminen on pussannut mua ja sitten Suloa myös, niin oikeastaan se tarkoittaa, että me on pussattu Sulon kanssa. Ajatella että voi pussata ilman reviirien sekoittumista ja matkustelua! Miten nerokasta! Mutta nyt kuvia.

”Hei täti, mä olen Sulo. Tervetuloa Naukulaan.”

”Mulla on kyllä häntäkin. Ihan tiedoksi vaan.”

”Tästä mennään meidän ulkotarhaan. Sinne pääsee kun avataan ikkuna. Mutta täti hyvä, mikset sinä ota kissojen häntiä kuviin mukaan?”

”Näitä portaita mennään Naukulan kirjastoon, makuuhuoneeseen ja työhuoneeseen. Jos laitan tän hännän tähän portaalle, niin mahtuuko se sitten kuvaan?”

Noomilla taas on häntää oikein pitkälti! Miltei yhtä pitkälti kuin koko muuta kissaa.

Noomi osaa jo paljon kissa-asioita, vaikka on vielä pieni. Se tietää mm. että paperipussit on kissoja varten. Ja se osaa opettaa leikkimistä.

Noomin pinkkitassut

Namulla oli muut asiat mielessä. Se lauloi Punatabbyn tangoa ihan itse!

Namun tassu. Luultavasti.

Sitten nämä! Sulon komeat tassut!

”Hei hei täti, kiva kun kävit! Vie Friedelle terkkuja. Pusujen määrää voisi silti rajoittaa, jos saa pyytää.”

Niin. Kyllä se toi terveisiä Naukulasta. Tuollaisen lelun ja majan. Katsokaa taas!

Tuollainen sulkahuiskalelu. Tosi hyvä. Tuossa se on Figolla, mutta minä sen otin omaksi kyllä. Sitä vaan mietin, että kun se on Sulolta, niin onkohan siinä pulunsulkia?

Sitten tämä maja. Tosi hyvä väijytysten järjestämiseen. Ihmistä oli varoitettu, että avattaessa paketista se pomppaa. Ei ihminen sitä ymmärtänyt. Pomppasi se, mutta ei osunut sentään kissoihin. Tai mihinkään.

Tää on niin hyvä. Figokin tykkää. Ja ihminen sanoi, että näyttää hauskalta, kun tuolta kattoreiästä pistää esiin kissanpää.

Ihminen, laitoithan jo sen mun saneleman viestin Sulolle, jossa pyysin anteeksi liiallista pussailua?

Sellaista tällä kertaa. Juuri nyt ei muuta. Tai se vielä, että ottiko teidän muidenkin ihmiset taas kellot alas seiniltä ja laittoivat heti takaisin? Meillä otti. Ihme harrastus.

Vielä kenguru lopuksi.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Pitäkää huolta toisistanne!

Error

Hei kaikki ja hyvää sunnuntaita!

Pari juttua on tälläkin viikolla kerrottavana. Ensinnäkin me kuitenkin päätettiin antaa meidän ihmiselle sellainen sertifikaatti, kun te viime sunnuntaina sitä sille vaaditte. Vaikka se onkin mun ja Figon valitsema, niin ihminen kyllä maksoi sen itse, koska ei ne Little Bit design -kaupassa varmaankaan hyväksy maksuksi kissoilla olevia asioita, vaikka antaisin rakkaimman hämähäkkini.

Ihmisen sertifikaatti. Kansainvälinenkin se on, koska kirjoitus on vieraalla kielellä.

Sopiva ja mieleinen ihmiselle.

Se osoittautuikin kuvaavammaksi kuin oltiin ajateltukaan. Nimittäin keskiviikkona oli kummallisista kummallisin päivä! H:n puhelin klinkutti omituista säveltä keskellä yötä (toim. huom. herätysääni). Puoli kolmelta! Sitten se nousi, vaikka mua ja Figoa olisi kauheasti vielä nukuttanut. Mentiin kuitenkin katsomaan, koska ajateltiin, että jos sitä vähän välipalaa saisi nyt kun kerran on herätty. Ei saatu! Ihminen lähti pois, eikä antanut ruokaa ollenkaan! Jo huoletti, että miten tässä nyt kissa selviää. Niinpä mentiin takaisin nukkumaan. Miesihminen antoi sitten ruokaa, kunhan heräsi, joten ihan hyvin siitä selvittiin. H:lla oli joku Työmatka, ja se oli Oulussa. Tuli vasta illalla kotiin. Onneksi meillä on tuo miesihminen, muutenhan tästä ei tulisi mitään.

Sen jälkeen H on kuitenkin käyttäytynyt kohtuullisesti. Torstaina oli aika ison osan päivästä kotona ja perjantaina sellaisella Etäpäivällä.

Kevät ei ole oikein edistynyt tällä viikolla, mutta se sentään ei ole meidän ihmisen vika. Onneksi meillä on se tähtipeitto, sen alla on hyvä myös huonolla säällä!

Täällä tähtipeiton alla on hyvä. Emme ole Figon kanssa juuri nyt tavattavissa. Jos on asiaa, jätä viesti, niin voidaan palata asiaan myöhemmin. Paitsi jos asia koskee ruokaa, sitten ollaan tavattavissa nytkin.

Ihmisen päällä on hyvä. Kuten sanottu, se on paikoitellen pehmeä. Ja melko lämminkin, vaikkei niin lämmin kuin kissa.

Sopivin unikaveri kissalle (ja varmasti ihmisellekin) on silti kissa.

Toisinaan ihmistä voi käyttää lepoalustana luovilla tavoilla. Figo näyttää mallia.

Jos vielä palataan vähäsen siihen viime viikkoiseen arviointiin, niin tässä on nyt esimerkki siitä, millainen häntä on hyvä. Ihmisellä ei tosiaan ole häntää, ja se on kyllä puute. Häntä on hyvä viestintäväline ja tasapainottaja. Jos ihmisillä olisi häntä, ne varmastikin osaisivat monta asiaa paremmin.

Tässä taas on tassut. Mun tassut. Etu tassu ja kaksi takatassua. Paljon sirommat ja sievemmät kuin ihmisten. Hyvin kätevät myös monella tavalla.

Sellaista tällä kerralla. Kuinka teidän muiden viikot on menneet?

Oikein hyvää ja keväistä tulevaa viikkoa kaikille kavereille!  Pitäkää huolta toisistanne! *purrrrrrr*

Arvostelua

Friede: Hei Figo, kun meillä on aika tapahtumatonta täällä, sain idean.

Figo: Idean?

Friede: Tiedät, että meidän kavereista ainakin Karkkikaksoset ja Sulo Naukula on käynyt näyttelyissä viime aikoina.

Figo: Emme ole menossa näyttelyyn, jos sitä meinasit. Tästä ei keskustella.

Friede: En todellakaan meinannut. Olen ollut, enkä mene enää koskaan. Tämä on paljon parempi ja hauskempi juttu. Arvioidaan meidän ihminen!

Figo: Millä tavalla?

Friede: Mulla on kaksi arvosteluseteliä (joista toisessa lukee vaan, että ”not possible to judge”), otetaan niistä mallia. Ja tiesitkö muuten, että sun kasvattajan kissat on arvioineet sen ihmisen – eli sun kasvattajan – Osikatti-lehdessä joskus aikoinaan?

Figo: En tiennyt. Enkä ole ihan varma, mutta kai me voidaan kokeilla.

Friede: No niin, tässä on ensimmäisenä ”tyyppi”.

Figo: Tyyppi? Aika outo tyyppi tuo on! Mutta eikö tässä pitäisi aina olla niitä erinomaisia ja muita hyviä adjektiiveja?

Friede: Niin kyllä. Mietitäänpä. Hei! Joskus niissä on joku sellainen ”ex”. Voidaanko me käyttää sitä?

Figo: Ex? Eikö se tarkoita entistä? Ei kai meidän ihminen sentään entinen vielä ole?

Friede: Ai sitäkö se tarkoittaakin? Ei me sitten niin voida sanoa.

*miettimistä*

Figo: Hei mutta! Tiedät ne paperiniput mitä ihminen aina tuijottaa.

Friede: Joo?

Figo: Muistatko sen paperinipun, missä oli suo, kuokka ja Jussi?

Friede: Joo?

Figo: No siinä se Jussi aina sanoi erinomaiseksi kaikkea, mikä oli jotenkin oudosti. Erinomainen siis tarkoittaa, että joku on omituisesti!

Friede: No sittenhän se ongelma ratkesi! Siispä ”tyyppi”-kohtaan kirjoitetaan erinomainen.

Figo: Ja lajinmukainen.

Friede: Erinomainen, mutta lajinmukainen tyyppi. Pitäisikö tähän kirjoittaa jotakin vartalosta?

Figo: Pitäisikö? Sen vartalo on pitkänomainen ja pehmeä tuossa jalkojen ja muun vartalon liittymäkohdassa. Siinä kohdassa on hyvä kissan nukkua, jos se  on pitkällään.

Friede: Siis erinomainen, mutta lajinmukainen tyyppi, ja pitkänomainen ja paikoitellen pehmeä vartalo.

Friede: Seuraavaksi on pää!

Figo: Iso pää. Pyöreähkö. Aika samanlainen kuin muillakin mun näkemillä ihmisillä.

Friede: Lajinmukainen, iso ja pyöreähkö pää. Tämä ei vissiin ole erinomainen, kun niillä kaikilla on samanlainen?

Figo: Ei ilmeisesti.

Friede: Siis lajinmukainen, iso ja pyöreähkö pää. Seuraavaksi silmät. Ainakin niitä on kaksi, ja ne on sijainniltaan suurinpiirtein siinä missä pitäisikin.

Figo: Väriltään sinertävät. Toiminnaltaan vähän niin ja näin, kun sillä on ne lasisilmätkin.

Friede: Eipäs kun ne on silmälasit. Lasisilmä taitaa olla eri juttu. Mutta onko ne muodoltaan ja kooltaan sellaiset kuin pitäisi?

Figo: Kyllä kai. En oikein tiedä millaiset ihmisten silmien pitäisi olla?

Friede: Tuollaiset ne kai on. Eli kirjoitetaanko, että toimivahkot, sinertävät silmät,  sijainti, koko ja muoto ok?

Figo: Juu. Seuraavaksi taitaa olla korvat! No mitä niistä voi sanoa?

Friede: Kaksi korvaa, yksi pään kummallakin puolella. Eivät hörötä.

Figo: Eivät niin, mutta haittaisiko se, vaikka höröttäisivätkin?

Friede: Niin tosiaan, en kyllä tiedä.

Figo: Mutta korvat on suurinpiirtein siinä kohdassa kuin ihmisillä tapaa olla. Pitääkö sanoa kuulosta?

Friede: Kuulee valikoivasti molemmilla korvilla.

Figo: Niin.

Friede: Eli kirjoitetaan: Kaksi korvaa, sijainti ok, kuulee valikoivasti.

Figo: Niin.

Friede: Sitten turkki! No jo on, eihän sillä ole turkkia!

Figo: Pieni tupsu tuossa. Miten muuten, eikös kissa diskvalifieerata näyttelyssä, jos sen turkkia on värjätty?

Friede: Diskvalifieerataan. Tuon turkki on kyllä värjätty. Ei ihmisilläkään, vaikka omituista porukkaa ovatkin, voi olla sinistä turkissaan. Musta vielä ehkä kävisi, paitsi ei sekään luonnollinen sävy ole tuolla ihmisellä.

Figo: Sininen on kyllä hyvä väri.

Friede: Sulla niin, kun olet sinitäplikäs. Sulle se on ihan luonnollinen väri. Sitä en tiedä saako ihmisillä olla värjätty turkki, mutta ehkä se voi tämän kerran mennä?

Figo: Voidaanko sanoa, että erinomainen turkki niiltä osin kuin sitä on?

Friede: Juu. Niin kirjoitetaan. Mutta yhä vaikeammaksi tämä menee! Nyt kysytään häntää!

Figo: Se puuttuu. Se kyllä taitaa olla ominaisuus eikä vika?

Friede: Niin se taitaa olla. Kirjoitetaan ”Häntä puuttuu”. Sitten kunto.

Figo: Kunto? Kai se on ihan kohtalaisessa kunnossa. Ei se ainakaan rikkinäiseltä mitenkään näytä?

Friede: Niin ei. Syö hyvin ja nukkuukin ihan rauhallisesti, joskin tosi vähän näin kissanäkökulmasta. Vaikuttaa verrattain terveeltä. Tuossa nahkassakaan ei näy isommin vikoja.

Figo: Mutta koska ihmisten kuntoasiat on outoja ja kissoille tuntemattomia, pitäisikö meidän tähänkin sanoa, että erinomainen kunto?

Friede: Juu, kirjoitetaan niin. Sitten viimeisenä tässä on yleisvaikutelma.

Figo: No se jos mikä vasta erinomainen onkin!

Friede: Niin on. Erinomainen yleisvaikutelma. Sitten on vielä arvostelutulos.

Figo: Harmi ettei tässä kysytty luonnetta. Sekin olisi erinomainen.

Friede: Niin olisi, mutta sitä nyt ei kysytty. Mutta mikä meidän tulos on? Pitäisi päättää sekin, annetaanko sille se sellainen serti.

Figo: Ehdotan, että tulos on erinomainen, ja ei sertiä.

Friede: Hyvä ehdotus. Siis erinomainen, eikä sertiä. Tehdäänpäs vielä yhteenveto. Hei! Tässähän on vielä näitä rotuja ja muita. Onko meidän ihmisellä rotua?

Figo: No ei varmasti! Koti-ihminen on, vaikka onkin siihen nähden kotona aika vähän. Aina lähtee Töihin. Tai Lenkille tai Uimaan tai jonnekin sellaiseen. Mutta mitä me tuohon ikä-kohtaan merkitään? Ei me tiedetä minkä ikäinen se on?

Friede: Vanha se on, mutta ei nyt vielä kovin vanha vielä. No yhteenveto kuitenkin.

***

Rotu: Koti-ihminen Väri: ihmisenvärinen Sukupuoli: nainen Ikä: Ei kovin nuori, muttei vielä kovin vanhakaan.

Tyyppi: Erinomainen, mutta lajinmukainen tyyppi, ja pitkänomainen ja paikoitellen pehmeä vartalo

Pää: Lajinmukainen, iso ja pyöreähkö pää

Silmät: Toimivahkot, sinertävät silmät,  sijainti, koko ja muoto ok

Korvat: Kaksi korvaa, sijainti ok, kuulee valikoivasti

Turkki: Erinomainen turkki niiltä osin kuin sitä on

Häntä: Häntä puuttuu. Ominaisuus, ei vika.

Kunto: Erinomainen kunto

Yleisvaikutelma: Erinomainen.

Arvostelutulos: Erinomainen, ei sertiä.

(Henna: Että sellaista o.o )

Meillä on tylsää, muttei nälkä. Enää.

Hyvää sunnuntaita!

Meillä on tylsää. Tai siis ei se silleen tietenkään haittaa, koska näin kissana on vain hyvä, ettei oikein tapahdu mitään ihmeellistä, mutta jonkun muun mielestä se voisi olla huonokin juttu.

Sen lisäksi tuossa päivällä mulla oli ihan kamala nälkä (sentään aamupalasta oli jo monta tuntia!), mutta ihminen ei heti antanut ruokaa. Nyt saatiin kyllä, niin että ei ole enää nälkä.

Joka tapauksessa tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään. Ihminen oli kyllä kaksi päivää kotona, mutta siinäkin ainoa tapahtuma oli se, että se aivasteli koko ajan. Muuten ei ollut tapahtumaa nimeksikään, kun se vaan lojui sohvalla.

Koko viikon vauhdikkain tilanne tapahtui tänään, kun – kuulkaa kuulkaa! – tipu-tv on alkamaisillaan interaktiiviset lähetykset! Sinitiainen oli parvekkeella mun kanssa yhtä aikaa. Parvekkeella sinänsä on kyllä vielä aivan liian kylmä, mutta hetken siellä saattoi olla. Onneksi sisälle paistaa aurinko, niin että nyt voi sitten lämmitellä auringonläikässä, ja sulatella samalla sitä vaivalla mau´uttua ruokaakin.

Kuvia sitten, nehän tässä tarpeellisimpia on joka tapauksessa.

Tällaisen pahvilaatikon miesihminen toi. Ei tiedetä mitä siellä on. Täynnä se on.

Laatikon sijainti on hyvä tipu-tv:n katselun kannalta.

H:n tukikohta keskiviikkona ja torstaina.

Tänään on paistanut aurinko. Ensin oli niin pieniä läikkiä, että piti vuorotella (tässä oli, kuten huomaatte, Figon vuoro), mutta nyt mahdutaan jo molemmat.

Aikaisin aamulla ei vielä paistanut aurinko.

Yleisenä vinkkinä suosittelemme, että jos on tylsää eikä tapahdu mitään, eikä tipu-tv:ssä ei ole ohjelmaa, kannattaa nukkua vähän. Tai oikeastaan kannattaa ottaa pienet päikkärit sittenkin, jos tuntuu liian kiireiseltä. Pienet päikkärit ei ole koskaan pahentaneet maailmaa.

Sellaista tällä kertaa. Onko teillä muilla kevättä jo? Ja tipuja?